Ylitappoa

Sukuriidat voivat tulehduttaa ihmisten koko elämän. Turussa 20 vuoden sukuriita johti huikeaan ylitappoyritykseen. Silloin on mies hautonut murhaa päiviä, kuukausia, jopa vuosia, hekumoinut sillä mielessään, tehnyt sen ajatuksissaan uudelleen ja uudelleen, kun hän lähte ottamaan sukulaismiehestä henkeä ja varustautuu seuraavilla välineillä:

- mustaksi maalattu grillivarras
- pistooli
- kaksi puukkoa
- silmukkaköysi
- kahvoilla varustettu rautalanka
- väärennetyt rekisterikilvet
- toinen vaatekerta
- suuria jätesäkkejä
- vahvaa muovia auton tavaratilan vuorauksena
- varastettu maastopyörä

Maastopyörän murhaajaehdokas pani poikittain tielle ja kun sukulaismies joutui pysäyttämään autonsa ja nousemaan siitä siirtääksen pyörän pois, murhan yrittäjä kävi hänen kimppuunsa grillivartaan kanssa ja haavoitti häntä jalkaan.

Seitsemän vuotta tuli murhayrityksestä ja eräistä muista syytteistä. Lopulliseksi murha-aseeksi valittu grillivarras panee minut epäilemään, että murha ei sittenkään ollut "todellinen". Ihmisestä saa nopeasti hengen puukolla. Pistooli on hyvä, jos sitä osaa käyttää. Grillivarras tuo mieleen härkätaistelun ja silmittömän raivon. Köydet ja kuristussilmukat ovat salamurhaajan aseita, ja vieläpä kokeneen sellaisen (vaikka ihmettelen, missä salamurhaajakoulussa harjoitellaan kuristuslangan käyttöä, mahdollisesti mallinukkea uhrina käyttäen, kuten "Oliver Twistissä" harjoiteltiin nenäliinojen varastamista).

Kaiken tämän jälkeen epäonnistunut murhaaja vakuutti aikoneensa puhkaista uhrin autonrenkaat. Oikeus ei uskonut häntä.

Kuvittelen miehen vankilassa kirjoittamassa raivokkaasti uudelleen ja uudelleen tarinaa murhasta uusilla ja uusilla tavoilla...

Leijuvat mainokset

Internet-mainostajat ovat keksineet uuden mainostyypin. Kuva leijuu lukijan ja tekstin välissä elämää suurempana. Joissakin on sentään kohta, josta ne saa pois, toiset vain häipyvät hetken kuluttua.

Nyt kisataan jo lukijan ärsytyskynnyksestä. Minä ainakin reagoin sulkemalla koko sivun, jossa kummajainen häiritsee. Ei minun tarvitse tirkistellä vaikkapa Iltasanomien uutista jonkin Veikkauksen hevosen pään ohi. Jääkööt Iltasanomat.

Frederik Pohl kuvasi jo vuosikymmeniä sitten kirjassaan "Avaruuden kauppamiehet" holomainoksia, jotka hyppivät silmille taksissa tai jalkakäytävällä ja tökkäävät sormen suoraan asiakkaan silmään. Sekö on seuraava vaihe?

Tusinoittain halvemmalla

Australiassa on ilmeisesti halvempaa pitää isoa lapsilaumaa kuin täällä Suomessa. Näin voi päätellä Queenslandissa asuvasta perheestä, joilla on 2-vuotias tytär, viime elokuussa syntyneet neloset ja tulossa toiset neloset. Ja jotka ilmoittavat olevansa hyvin onnellisia.

Tarkemmin sanoen nuori äiti, 26-vuotias Dale Chalk, kertoo olevansa onnellinen. Hän haluaa vähintään 12 lasta, ja määrä alkaa olla nopeasti täynnä. Perheen isällä ei ole paljonkaan sanomista. Lapset ovat syntyneet hedelmöityshoidolla saman luovuttajan spermalla, koska mr. Chalk on kykenemätön tuottamaan elävää spermaa.

Asiantuntijat ovat perin huolissaan tilanteesta. Heidän mukaansa sekä äidin terveys että perheen jaksaminen ovat vaarassa. Hedelmöityshoitoja antava queenslandilainen yritys, Monash, ilmoittaa, että he eivät olisi suostuneet uuteen yritykseen heti nelosten syntymän jälkeen, ja jos raskaus on monimunainen, he poistavat ylimääräiset. "Tämä on erittäin, erittäin epätavallista", sanoo tohtori Clare Boothroyd.

Suomessa pohditaan vakavasti, voiko esimerkiksi yksinäinen äiti saada yhden lapsen hedelmöityshoidolla.

Kuinkahan kauan Dalen aviomies kestää kahdeksaa alle 2-vuotiasta lasta (ja yhtä vähän yli sen iän)? Perhe asuu jo nyt rouva Chalkin vanhempien luona. Mahtaa tulla kiinnostavaa, kun kaikki lapset ovat yhtaikaa uhmaiässä. Tai murrosiässä.

Joulukuusivarkaissa

Joka joulun alla varoitetaan kuusivarkaudesta ja kerrotaan, miten kalliiksi varastettu kuusi tulee. Kerrotaan myös tarinoita, miten kuusi on viety kaupungin puistosta tai suoraan jonkun etupihalta. Useimmat kuusivarkaat kuitenkin tyytyvät yhteen kuuseen.

Vieremällä sääntönä toissa vuonna oli "think big". 77- ja 63-vuotiaat vieremäläismiehet varastivat 229 joulukuusta Stora Enson metsästä. Omistajayhtiö Tornator Oy vaati korvausta "alueidensa metsänhoidollisen tilan huononemisesta". Kuuset myytiin ja Tornator sai myyntihinnasta 500 euroa ja valtio loput. Varkaat saivat kolme kuukautta ja 15 päivää ehdollista vankeutta, mistä laskujeni mukaan tuli 11 tuntia per kuusi.

Mitä sitä yksittäisten kuusien kanssa tumpuloimaan. Kun viedään, niin viedään kunnolla. Käy oikeastaan sääli vanhoja pappoja, jotka tekivät ison työn ja jäivät ilman saalista.

Keittiön murha-aseet

Kolme teho-osaston lääkäriä Lontoolaisesta West Middlesex University Hospital -sairaalasta on kirjoittanut arvostettuun British Medical Journal -lehteen ja vaatinut, että teräväkärkiset keittiöveitset kiellettäisiin. Heidän mukaansa ainakin puolet pistoaseilla tehdyistä murhista on tehty tavallisilla keittiön leikkuuveitsillä. Tohtoreiden kymmenelle kokille osoittama kysely on paljastanut, että kokit käyttävät harvoin leikkuuveitsen terävää kärkeä, ja tylppäkärkiset veitset ovat käytännöllisempiä. Jos terävää kärkeä tarvitaan lihan tai vihannesten pikkutarkkaan leikkelyyn, 5 cm mittaiset veitset ovat kätevämpiä.

Tohtorit huomauttavat, että ruokailijat eivät ole tarvinneet teräväkärkisiä veitsiä sen jälkeen, kun haarukat keksittiin.

Blairin hallitus onkin harkitsemassa lakia, joka tekisi teräväkärkiset leikkuuveitset vaikeammiksi ostaa ja kieltäisi niiden omistuksen alle 18-vuotiailta.

Keittiöveitsi on tietääkseni ollut erityisesti naisen ase. Johdonmukaisesti naiset työskentelevät enemmän keittiössä ja leikkuuveitsi on tuttu työkalu. Piileekö teidän keittiössänne murha-asevarasto? Katsoin omiin laatikoihini, ja niiden sisällöllä tappaisi koko kerrostalollisen väkeä. Käteeni otan silti useimmin pikkuveitsen, jonka terä on noin kolme senttiä pitkä, tai varsinaisen macheten, jossa on painoa ja terää, mutta tylpähkö kärki. Olisiko tohtorien väitteissä todella vinha perä?

Ryöstäjiksi sopimattomat

Vihdissä pari karjakko- Thelmaa ja Louisea ryösti Siwan aseella uhaten. Lehtitiedon mukaan kassa tarjosi kahta viiden euron seteliä ja ilmoitti, että lisää ei tipu. Rosvot joutuivat itse kaappaamaan rahat kassalaatikosta. Nuoriin aseistettuihin miehiin olisi varmasti suhtauduttu suuremmalla kunnioituksella.

Ahvenanmaalla takavuosina nuorukainen tuli pankkiin aseella uhaten ja ilmoitti suomen kielellä, että kyseessä on ryöstö, kädet ylös ja rahat tänne. Iäkäs ahvenanmaalaisrouva kysyi närkästyneenä, eikö rosvo tiedä, että täällä saa puhua vain ruotsia. Toiminta jatkui vasta, kun rosvo kaivoi muististaan kouluruotsinsa rippeet ja hoiti ryöstön asiaankuluvalla kielellä.

Tampereen Härmälässä 70-luvulla oli paikallinen pankki, jossa oli isohko tuulikaappi. Pankissa oli juuri mies tuomassa tililleen liikkeensä kassaa, kun sisään tuli 17-vuotias aseen ja muovikassin kanssa. Silminnäkijöiden mukaan poika oli kuin kuivan kesän orava, mutta hänellä oli se ase, joten kassa pani kiltisti rahat muovikassiin. Kassarahansa tuonut seurasi toimintaa. Kun rosvonalku poistui, hän työnsi tuulikaapissa aseenkin muovikassiin saadakseen käden vapaaksi painavaa ovea varten. Iso mies ojensi takaa kätensä, tarttui toisella rahakassiin ja toisella rosvon niskaan. Se ryöstö loppui siihen.

Aseelliset ryöstöt on paras jättää soveltuville henkilöille. Vähemmistökieliryhmät, sukupuolirajoitteiset ja alaikäiset eivät alalle sovi. Heitä ei suostuta ottamaan vakavasti.

Vesa Keskinen mainostaa

Naisjutut eivät ole tuoneet Vesa Keskiselle hyvää mainosta - ellei säännön "samantekevää, mitä puhutaan, kunhan puhutaan" mukaan. Muut julkisuusasiat hän onnistuu kääntämään mainoksiksi.

Nyt hänellä on napit vastakkain viranomaisten kanssa viimeisimmän pilkkikisansa vuoksi. Ongelma ovat merkki kyljessä uiskennelleet kalat. Merkityn kalan onkiminen toi ison palkinnon. Tällöin ei voida sanoa, että kyse oli pilkkijän taidosta. Keskinen sanoo, ettei kyseessä silti ole arpajaispalkinto, viranomaiset sanovat, että on.

Keskisen omaisuutta on menossa takavarikkoon 500 000€. Uskon, että hän olisi voinut kirjoittaa sen suuruisen shekin, mutta sen sijaan hän ilmoittaa lehdille, että hän antaa takavarikkoon kartanonsa, maasturinsa ja Ferrarinsa, ajaa autot poliisiaseman pihalle ja siirtyy kulkemaan Tunturimopolla. Ja kuvauttaa varmuuden vuoksi itsensä pappatunturin selässä. Tämä on mainio julkisuustemppu. Mikä on sympaattisempaa kuin miljonääri karauttelemassa pappatunturilla?

Pieni ongelma on. Suostuvatko ne kaikki mallitytöt istumaan mopon takapenkillä kesähameen helmat hulmuten? Vai tajuavatko he, että se olisi heillekin mainosta? Kesäraitilla retrohenkinen 60-luvun kukkamekko liehuen, aurinkolasit päälaella ja Laila Kinnusen parhaita hittejä hyräillen. Sitten poiketaan paikalliselle kioskille ja tasataan yhdessä päärynälimu. Perässä pitkä saattue lehdistön limousineja kuvaajat sojottamassa kattoluukusta kameroineen kuin siilin piikit. Menestys on varma.

Ei se ole koalan syy

Kangaroo Islandilla Australian etelärannikolla elää 27 000 koalaa. Ne eivät ole saaren luonnollista eläimistöä ja lisääntyvät hurjaa vauhtia - kanta on kuusinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Viranomaiset aikoivat ensin ampua 20 000 koalaa, mutta he pelkäsivät sen vaikuttavan epämiellyttävältä turisteihin, joita houkutellaan saarelle nimenomaan näkemään Australian eläimiä luonnossa. Nyt suunnitellaan ehkäisypillereiden syöttämistä koaloille.

Ongelmaa voidaan pitää itse aiheutettuna - ei siis koaloiden, vaan viranomaisten. Kangaroo Island on aina ollut epäviereenvarainen paikka. Australian alkuasukkaat asuivat siellä 10 000 vuotta sitten, mutta hylkäsivät saren myöhemmin, ehkä samasta syystä kuin valkoisetkin siirtolaiset 1836: ei riittävästi vettä. Saarelle on myös hankala päästä vesitse. Vesialue on myrskyisä ja saaren rannat jyrkät ja kivikkoiset. Vuodesta 1847 saarella on sattunut ainakin seuraavat haaksirikot:

1847 William
1853 Osmanli
1855 Mars
1860 Fides
1874 Fairfield
1877 Emily Smith
1877 Tasman
1878 Treasure Trove
1884 Mimosa
1885 Fanny M
1890 You Yangs
1895 Golden Hope
1897 Duncow
1899 Loch Sloy
1905 Montebello
1906 Wanderer
1908 Robert Burns
1915 Gem
1916 Kona
1916 Brothers
1935 Portland Maru

Sitten Australian viranomaiset saivat ahaa-elämyksen: saari on täydellinen turistipyydys. Paljon paikallista villielämää, valmiiksi kesyä, koska metsästystä ei ole. Asumattomia niittyjä, joille sijoittaa leirintäalueita. Tarvittiin vain muutama ravintola ja pari parempaa majapaikkaa. Golf-kenttää ei sentään kehdattu rakentaa, mutta eiköhän sellainenkin vielä tule.

Kalastus-, retkeily- ja eläintentarkkailukeskus vetää turisteja puoleensa kuin magneetti. Huomion lisäämiseksi saarelle tuotiin pari tunnetumpaa eläintä, Platypus ja koala. Joista koala totesi ympäristön upeaksi ja ryhtyi raivoisasti lisääntymään.

Joten, kuten näkyy, ei se ole koalan syytä.

Hätä keinot keksii

Yleistyvät ravintoloiden tupakointikiellot ovat saaneet etsimään kieltojen kiertokeinoja. Ensimmäiset pisteet tulivat asiakkaille. Irlannista ja osittain New Yorkista raportoitiin asiakkaista, jotka lähtivät ulos tupakalle ja häipyivät saman tien maksamatta laskuaan. Näissä paikoissa kun ei ole oltu niin epäluuloisia kuin Suomessa, jossa on tapana ottaa maksu etukäteen.

Norjassa on ollut vuoden ajan tupakointikielto ravintolan sisällä, mutta terassilla polttaminen on sallittua. Useimmat ravintolat ovat raporttien mukaan rakentaneet katetun terassin, joka on käytössä ympäri vuoden. Terasseilla on lisäksi lämpölamput ja jotkut ravintolat jakavat asiakkaille huopia. Olettaa pitää, että asiakkaat hakevat itse juomansa tiskiltä sisätiloista, muuten lain tarkoitus - suojella henkilökuntaa tupakansavulta - menisi tärviölle. Mahtavat asiakkaat näyttää hauskoilta, kun he huopineen pomppivat sisään ja ulos kuin pussijuoksun osanottajat tai laivapalosta pelastuneet. Terassit varmaankin muistuttavat entisiä keuhkotautiparantoloita - pitkät rivit huopiin kääriytyneitä ihmisiä lasi-ikkunoiden takana talvipakkasessa.

Ruotsissa suunnitellaan käyttää Ruotsin ainoana Euroopan maana hyväksymää nuuskaa. Ravintoloissa lisääntyvät nuuska-automaatit ja suunnittelijat kehittävät nuuskakuppeja, joissa nuuskamöykyt ovat näkymättömissä. Nuuskatehtaat puolestaan valmistavat ravintoloita varten erikoisnuuskaa, jossa on tavallista korkeampi nikotiinipitoisuus. Ehkä näemme vieä Villiä Länttä muistuttavia kohtauksia, joissa asiakkaat syljeskelevät nuuskamällejä suurin piirtein nuuska-astiaa kohti. Jos henkiökunta ei kärsikään tupakansavusta, he joutuvat tyhjentämään ja pesemään näitä nuuska-astioita. Yök!

Euroviisupresidentti

Ukrainan presidentti Viktor Jushtshenko nousi valtaan lupaamalla viedä Ukrainan länteen. Lupaus on vaikea pitää. EU ei ole erityisen innokas laajentumaan ennen kuin nykyiset ja tällä hetkellä ehdolla olevat maat on saatu jotenkuten sulautettua. Toisaalta EU:hun pääseminen on Jushtshenkolle nopein ja varmin tapa päästä Venäjän lämpimästä ja hikisestä syleilystä.

– Ymmärrämme vaikeuden ytimen ja löydämme siihen ratkaisun, Jushtshenko kertoi. Hän toivoi Ukrainaan ulkomaisia kirjeenvaihtajia "kertomaan täsmällistä ja totuudenmukaista tietoa tästä eurooppalaisesta valtiosta”.
- Apu-lehti

Jushtshenko on mies, joka hallitsee median. Hän pyrkii lähestymään länttä selkeillä ja näkyvillä keinoilla. Hänen onnekseen Ukraina voitti viime vuonna Euroviisujen isännyyden, ja Jushtshenko ottaa tilaisuudesta kaiken irti. Euroviisuja katseli Euroopassa 150 miljoonaa katsojaa. Kiovassa kilpilu näkyi Itsenäisyyden aukiolle sijoitetuilta valkokankailta, joita katseli satojatuhansia ihmisiä. Turvatoimien vuoksi yleisö koostui etupäässä turisteista, mutta se juuri oli tarkoituskin.

Paikallisten kannalta tärkein asia, jonka laulukilpailu on tänne tuonut ovat ulkomaalaiset ihmiset.
- Etelä-Suomen Sanomat

Edistääkseen ulkomaalaisten päsyä Ukrainaan Jushtshenko on ottanut epätavallisen askelen: yksippuolisen viisumivapauden EU:n ja Sveitsin kansalaisille

Uuden lain mukaan viisumia ei vaadita 1.5. – 1.9.2005. Päätöksellä pyritään tukemaan vuoden 2005 Eurovision laulukilpailujen järjestämistä Kiovassa ja kehittämään matkailua.
- Suomessa toimivan Ukrainan-suurlähetystön lehdistöpalvelu

Lisäksi Jushtshenko itse jakoi laulukilpailun palkinnot.

Monet ukrainalaiset ovat hämmingin vallassa näiden käänteiden edessä:

- En oikein ymmärrä yhteyttä euroviisujen ja vallankumouksemme välillä, Alex Maslov hämmästelee.
Tervetuloa kapitalistiseen länteen Ukraina!
-Etelä-Suomen sanomat

Saddamin pöksyt

The Sun -lehti julkaisi valvontakameroiden kuvia Saddam Husseinista alushousuissaan pesemässä housujaan (toisen The Sun -lehden artikkelin mukaan sukkiaan) ja nukkumasta. Maailmalla nousi huuto ja haloo. Amerikkalaiset ovat yhtäkkiä kovin huolissaan Geneven sopimuksesta. Mainio asia, että heille on valjennut sellaisen sopimuksen olemassaolo, ehkä he alkavat toteuttaa sitä vähemmän kuuluisien vankienkin suhteen.

New York Times pohtii, milloin kuvat on otettu, koska vuosi sitten Saddam siirrettiin Irakin oikeuslaitoksen alaisuuteen eikä hän sen jälkeen enää kuulu Geneven sotavankisopimuksen piiriin. The Sun -lehti kummastelee, miksi joukkomurhaajan pyykinpesusta pidetään meteliä, ja ilakoi:

Bush probes Saddam's pants

New York Times kuvailee The Sunin artikkelia näin:

Other shots inside the newspaper showed Mr. Hussein seeming to sleep and walking in a long robe. Page Three, usually devoted to semi-nude photos of young
women, showed Mr. Hussein wearing a white Arab galabiyah robe as he did laundry by hand. The caption described him as "a pathetic figure as he washed his
trousers in jail."

Kummastelen, miksi Saddamin pitää itse pestä pikkupyykkinsä. Niin vaikeaa kuin vankilassa onkin, tavallisesti huonepalvelu toimii. Olen sitä paitsi sitä mieltä, että The Sun on väärässä. Jos Saddam mestattaisiin julkisesti keskellä jalkapallostadionia, se olisi ihan paikallaan, mutta valokuvien ottaminen ja julkaiseminen on pikkumaista kiusantekoa. Tyrannien kohtelussa ei pitäisi olla mitään pikkumaista, se vie draamalta pohjan. Kummastelen lisäksi teoriaa, jonka mukaan kuvien julkaisu veisi pohjan Irakin vastarintaliikkeeltä osoittamalla, miten alas Saddam onkaan vajonnut. Eikö heillä ole Valkoisessa Talossa yhtään psykologia? Eivät tällaiset kuvat alenna kuvattavaa, vaan ne lisäävät sääliä kauhuun.

Ajat eli et

Helsingin kaupunki joutuu maksamaan Transmation Helsinki -yhtiölle 1,8 miljoonaa euroa ajamattomista taksimatkoista. Transmation on yhtiö, jonka pitäisi hoitaa vammaiskuljetukset Helsingissä. Uutisissa ja televisiossa on ollut karmeita kuvauksia yhtiön toiminnasta. Vammaiset ovat joutuneet odottamaan kyytiä kaksikin tuntia, pyörätuole ei ole mahtunut autoon, vaikka siitä on tilattaessa sanottu, kehitysvammainen on jätety vieraasen kaupunginosaan ja sen sellaista. Nythän syykin selvisi.

Ne 1,8 miljoonaa euroa tulivat, koska sopimuksen mukaan kuljetusten vähentyessä kaupunki maksaa korvausta. Eli rahaa tulee, ajoit tai et. Tietenkin on helpompaa toimia niin, että kuljetukset vähenevät, jos kerran rahat silti saa. Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä. Helsingin Sanomien mukaan kuljetukset ovat kokeilun piirissä olevissa kaupunginosissa vähentyneet 48%. Hyvin on vammaiset opetettu pysymään pirtissä.

Muissakin kaupunginosissa on kuljetuksia vähennetty 39%, koska kaupunki säästää. Uutisen mukaan vanhukset käyttivät vammaisille tarkoitettua palvelua. Hiljaisesti huutelisin, että Tampereella tehtiin sama virhe aikaisemmin. Jos Helsinki joskus vilkaisisi kehä kolmosen taakse, se voisi oppia jotakin. Tampereella oli aikoinaan eri palvelukortit vammaisille ja eri kortit vanhuksille. Sitten kaupunki päätti säästää ja otti vanhuksilta matkat pois. Suurin osa vanhuksista oli sen verran raihnaisessa kunnossa, että he hakivat vammaiskortin ja saivat myös. Vammaiskortilla saa ajaa enemmän kuin vanhuskortilla. Juttu kävi Tampereen kaupungille kohtalaisen kalliiksi.

Jumala tautia lisätköön Helsingissäkin.

Timanttisia jätkiä

Formula 1:n viimeisin mainostemppu ovat timantit. Tai siis MacLarenin mainostemppu. Viimeisimpien tietojen mukaan Kimi Räikkösen ja Juan Pablo Montoyan ajokypärät on tupattu täyteen timantteja. Sellaisen vaikutelman ainakin saa lukiessaan Aamulehdestä asentajan lausuntoa:

"En ole koskaan ollut niin jännittynyt kuin ruuvatessani suojasysteemiä näihin kypäriin. Timantit olisivat hipaistessaan voineet rikkoa vaikka jakoavaimeni."

Timantteja riittävästi rikkomaan kaiken, mikä lähelle osuu? Tappajatimanttien kosto? Saman uutisen mukaan molempien ajajien nimet kypärässä on ympäröity timanteilla. Kuinkahan leveälti? Suojasysteemi kaiketi on jossakin niskan puolella, ajajan nimen luulisi olevan otsan tienoilla tai päälaella, joka useimmin kuvassa näkyy.

Edelleen kerrotaan, että sama timanttien tuottaja Steinmetz sponsoroi viime vuonna Jaguaria ja autojen keulassa oli arvotimantti, joka Christian Klienin autosta katosi, menetys 11 000 €. Mitenkähän lienee? 11 000 € timantti on vielä aika pieni - ei siis nyrkin tai jalkapallon kokoinen. Ja autojen keulaosia vaihdetaan yhtä mittaa. Miksi panna timantti niin hassuun paikkaan?

Julkenen siis epäillä, että kyse on lähinnä ns. varikkohuhuista. Saadaanpa hiipuvia katsojamääriä nostettua. Jos ei välitä katsella tylsää autokisaa, voi aina yrittää töllöttää niitä kuluisia timantteja.

Yleisön pyynnöstä

En välttämättä tarkoita tätä blogia, vaan Leo Tolstoin "Sotaa ja rauhaa". Tammi kustantaa suurteoksesta syksyllä "alkuperäisen version", josta on karsittu pois kaikki ikävystyttävä filosofia. Teos on kutistunut puoleen entisestään.

Helsingin yliopiston Venäjän kirjallisuuden professori Pekka Pesonen ei ymmärrä ideaa. Tammen kustannustoimittaja Vappu Orlov kertoo, mistä on kysymys:

"Se on lukuromaani, johon voivat tarttua myös sellaiset ihmiset, jotka eivät muuten lukisi Sotaa ja rauhaa kokonaan."

Tähän asti lukija on voinut hyppiä tylsien kohtien yli ihan itse. Nyt sekin tehdään hänen puolestaan. Jasnaja Poljanassa käy kova rapina. Tolstoi pyörii haudassaan.

Huono markkina-ajatus

"Hiljaista huutelua" on käynyt niin hiljaiseksi, että nyt se lakkaa kokonaan kuulumasta. Kiitän lukijoita mielenkiinnosta. Oli hauskaa niin kauan kuin sitä kesti.

Kiitos seurastanne!

Koraani vessassa - vai ei?

Yli muslimimaailman on levinnyt kauhu ja närkästys, kun Newsweek-lehti julkaisi tiedon Koraanin häpäisystä Guantanamon vankileirillä. Mielenosoituksissa on kuollut ainakin toistakymmentä ihmistä, amerikkalaisia joukkoja on jouduttu vetämään pois joiltakin alueilta Afganistanissa. Nyt sitten näyttää, että koko juttu on perätön.

Lehti oli saanut tietonsa amerikkalaiselta viranomaiselta, joka kertoi nähneensä aiheesta USA:n armeijan tutkimusraportin. Nyt silminnäkijä ei olekaan enää varma, missä hän jutun näki vai näkikö ollenkaan.

Kummasta pitäisi olla murheellisempi - että jotkut kertovat tällaisia juttuja päästäkseen lehtiin, vai että länsimaisten maine on niin huono, että tarinoita uskotaan heti.

Uskomisesta voisi kyllä muistuttaa, että Salman Rushdien kirjasta nousi kohu ja hänet halutaan vieläkin, vuosien jälkeen murhata. Eikä yksikään kaduilla temmeltäneistä mielenosoittajista ollut nähnyt koko kirjaa eikä olisi osannut lukea sitä, vaikka olisi nähnytkin.

Älä rääkkää Suomen kieltä

"Kapitan Korsak" -niminen katamaraani harjoittelee Kotkan ja Pietarin välisellä reitillä.

"Tässä on mukavaa neukkuromantiikkaa. Vähän kuin vanhat Tupolev-lentokoneet", tiivistää RTT-matkayhtiön toimitusjohtaja Janne Hämäläinen katamaraanin karun olemuksen.

Pientä se on, että tarjolla on hyytävää kylmyyttä, toimimattomia televisioita ja yksi baari. Mielenkiintoisempaa on, että katamaraani on heti alkanut harjoitella karille ajamista. Kaikkein mielenkiintoisimmat ovat matkustajien ohjeet haverin varalle:

"Pelastusliivit turvaa rumiksen riittävä kelluvaisuus ja oiken osema vedessä, saa mahdolisuutta säilyttää liikkumattomuuksena odotamassa apua alentamiseksi
lämmönluovutusta."

Osataan sitä toki Suomessakin rääkätä äidinkieltä. Takavuosina Helsingin Sanomissa oli Tampereen Poliisikoulun maksettu ilmoitus, jolla haettiin tiedottajaa.

"Tehvätään soveltuvana tutkintona pidetään korkeakoulututtukintoa. Poliisikoulut edellyyttää hakijoitla tiedtotusopin aineopintoja tai vastaavaa koulutusta, tiedtotuslan työkokemusta sekä hyvää ruoytsin ja englannin kielen taitoa."

Saddamin muistelmat

Viimeisimpien uutisten mukaan Saddam Husein aikoo kirjoittaa muistelmansa. Niissä hän kertoo villistä nuoruudestaan ja sotaseikkailuistaan Iranin ja Kuwaitin sotien aikana.

Iranin sodasta en tiedä, mutta Kuwaitin sodan aikana hän ei tiettävästi käynyt rintaman lähelläkään. Ei se estä muistelmia olemasta mahtavaa luettavaa. Onhan Saddam Irakin suosituin romaanikirjailija - tai oli ainakin ennen viimeisintä sotaa...

Mielenkiintoinen näkökulma Irakiin on Eine A-Sadoonin "Elämäni Irakissa".

Kosimakirjeitä tuvan täydeltä

Mervi Nykäsestä tehdyt jutut riippuvat ilmeisesti täysin siitä, millä tuulella toimittaja Mervin tavoittaa. Viimeksi luimme, että Mervi on vaihdattanut lukot ja nostanut Matin tavarat portinpieleen. Jos ne eivät siitä häviä kahdessa päivässä, hän kutsuu Pelastusarmeijan hakemaan, Mervi ilmoitti. Pelastusarmeija ei niin hullu ole, tavaroiden heittäminen ulos tuolla aikataululla on laitonta.

Aamulehden Matti Pitko reagoi kysymällä, miksi Mervi ei vienyt jäämistöä suoraan pullonpalautusatomaattiin. Minäkin muistelen, että saman julkisuustempun Mervi teki jo vuosi - vai oliko kaksi - sitten. Silloin Nykänen oli häipynyt Jyväskylään ryyppäämään.

Nyt pelko ja paniikki ovat antaneet tilaa euforialle, jonka vallassa Mervi julistaa, että talo on täynnä kosijoiden lähettämiä kukkia ja kirjeitä. Olisi kannattanut pitää kiinni siitä paniikkipuolesta. Vankila ei ole umpio ja siellä on paljon aikaa ajatella. Myös ikäviä ajatuksia.

On kai liikaa odottaa, että iltapäivälehtien toimittajat jättäisivät näin helpon saaliin rauhaan, mutta Mervi-parka teke itselleen kaiken vahingon nolaamisesta vaaraan hankkiutumiseen julkisuushuutelullaan. Eivätkö hänen lähimpänsä voisi vaikka oikeusteitse hankkia lehdistöhyeenoille lähestymiskieltoa?

Niitä kosiokirjeitä en kummastele. Maailma on täynnä miehiä, jotka Merviä katsoessaan eivät näe jossakin määrin ylipainoista, jo jonkin verran kulahtanutta alkoholistinaista, vaan ihanan, pullottavan rahasäkin. Jos sellainen saa naisen tuntemaan olonsa paremmaksi, niin olkoon onnellinen onnestaan, vaan nautiskelkoon siitä hiljaa vaan. Turvallisuussyistä.

Ihmisen luku

Paljon hyviä salaliittoteorioita on mennyt yli laidan, kun kuuluisa pedon luku onkin 616 eikä 666. Tämä tieto on vanhimmasta löydetystä Uuden Testamentin kopiosta.

"Pedon luvusta" jankuttajilta on tosin kaikilta mennyt sivu suun lauseen varsinainen viesti. Johanneksen Ilmestyskirjassa ei puhuta paholaisesta, Antikristuksesta tai tulipunaisesta pedosta (anteeksi, porttohan se oli tulipunainen!). Kyseessä ei ole myöskään ennustus kauppojen viivakoodeista. Lausehan tarkoittaa suoraan, että "ihminen ihmiselle susi"; lause kuuluu Raamatun nykykäännöksessä:

"Tässä on viisaus. Jolla ymmärrys on, se laskekoon pedon luvun; sillä se on ihmisen luku."

Syöpäkardinaali

Vatikaanin Vatikaanin radiokomitean johtaja, kardinaali Roberto Tucci ja radion toimitusjohtaja isä Pasquale Borgomeo on tuomittu ilman saastuttamisesta ehdonalaiseen vankeuteen ja vahingonkorvauksiin.

Vatikaanin radio toimii Cesanon kylässä Rooman lähellä. Se lähettää ohjelmaa 40 eri kielellä, joten Cesanon kylä on varsinainen antennimetsä. Vuosien ajan on Cesanon lapsilla todettu kuusinkertainen määrä leukemiaa normaaleihin Italian lukuihin verrattuna.

Nyt oikeusistuin on päättänyt, että Vatikaanin radio on vastuussa. Oikeutta on käyty jo aikaisemmin, mutta 2002 päätetiin, että Italian oikeus ei voi tuomita Vatikaania. Nyt päätös oli toinen. Vatikaani on itsenäinen valtio, mutta antennit ovat Italian maaperällä.

Vatikaanille odotettavissa olevat suuret korvausvaatimukset ovat paha isku, mutta mikäli oikeuden päätös katsotaan ennakkotapaukseksi, maailmalla voi seurata muita oikeudenkäyntejä. Radio Vatikaani ei ole ainoa, joka käyttää isoja antenneja.

Myös Pohjoismaissa on keskusteltu suurjännitejohtojen ja linkkitornien mahdollisista yhteyksistä syöpätapauksiin. Täällä on vakuuteltu, että vaaraa ei ole. Mahtaako Italian tapaus muuttaa asenteita, jää nähtäväksi.

Evoluutio oikeudessa - taas

Kansasissa päätetään tällä viikolla oikeudessa, opetetaanko lapsille kouluissa evoluutio-oppia vai, että Jumala (tai joku) loi maailman.

"Tai joku" merkitsee, että evoluutioteoriaa vastassa on ID - "intelligence design" - eli jokin älykäs taho on luonut kaiken. Sanaa "Jumala" ei käytetä, koska vuonna 1999 sitä yritettiin ja silloin luomisopi todettiin uskonnoksi eikä tieteeksi. Nyt yritetään samaa uudelleen ilman sanaa "Jumala".

Oikeudenkäynti on menossa pipariksi parhaillaan. ID:n kannattajat toivoivat tuovansa esiin erilaisia mielipiteitä tiedemiesten kesken ja käyttävänsä niitä perusteina evoluution virheellisyydestä. Tiedemiesjärjestöt vastasivat boikotoimalla tilaisuutta. Seuraavaksi evoluution puolustusasianajaja ristikuulusteli ID:n asiantuntijatodistajia, jolloin ilmeni, että nämä eivät olleet lukeneet sanaakaan heille toimitetuista evoluutioteoriaa koskevista teksteistä. Lopuksi ilmeni, että koululautakunnan kolme ID:tä tukevaa jäsentä ei myöskään tuntenut teoriaa, jota he vastustavat. Tilannetta seuraa blogi "Red State Rabble".

Tunnustan olevani järkyttynyt. Ensinnäkin siitä, että koulukursseja ratkotaan oikeussalissa. Toiseksi siitä, että Suomessa on, ehkä ei suuria, mutta ainakin äänekkäitä ryhmiä, jotka haluavat karkottaa evoluution Suomenkin kouluopetuksesta. Vilkaiskaapa vain Suomi24-keskustelupalstalle.

Banaanit ja shampoo

Terrori-iskujen jälkeen Yhdysvallat sijoitti 4 miljardia dollaria lentokenttäturvallisuuteen. Homma on susi. Kalliit ja mutkikkaat laitteet eivät toimi. Säteilymittarit eivät erota ydinmateriaalia banaaneista eivätkä räjähdysaineita shampoosta. Jopa kolmasosa laukuista aiheuttaa turhan terroristihälytyksen. Hermostuneet virkailijat ovat säätäneet laitteiden tehon niin heikoksi, etteivät ne enää erota edes pistoolia käsilaukussa.

Laitteet sijoitettiin kiireen vuoksi lentokenttien auloihin, joten tutkittavat laukut on leviteltävä matkustajien jaloissa. Niinpä laukut on kokonaan jätetty tutkimatta.

Ongelmat myönnetään. Ratkaisu on - mikäpä muu kuin raha. Seuraavaksi vaaditaan 7 miljardia kehitystyöhön. Jotenkin tulee mieleen avaruussukkulan rakentaminen. Siinäkin vaadittiin vain rahaa, rahaa ja rahaa. Laitteiden valmistus jaettiin usealle yhtiölle, koska kaikki halusivat sormensa kakkuun. Sitten sattui niin, että yksi kiinnitysrengas ei sopinut kiinnitettävään pulttiin, ja Challenger räjähti.

Mitähän Yhdysvalloissa nyt tulee räjähtämään?

Meemittelyä kirjoista ja kirjoittamisesta

1. Ota hyllystäsi viisi kirjaa...
2. ja ensimmäisestä kirjasta ensimmäinen virke,
3. toisesta kirjasta sivun 50 viimeinen virke,
4. kolmannesta kirjasta toinen virke sivulta 100,
5. neljännestä kirjasta sivun 150 viimeinen virke sekä
6. viidennestä koko kirjan viimeinen virke.
7. Tee virkkeistä jono.

"Sinäkin otat mieheksesi minun valitsemani pojan", sanoi rouva Rupa Mehra lujasti nuoremmalle tyttärelleen. "Monet asiat näyttävät päättäneen tapahtua minulle ensimmäistä kertaa, eikä sinun seurasi varmastikaan ole niistä oudoin, eikä viimeinen." Myös kenraalieversti Fromm on tällä välin ammuttu. Se tapahtui sinä päivänä, jolloin hän ensimmäisen kerran tunkeutui kallioon. "Niin, niin, aivan niin, pienoiseni, sinne se lopulta vie."

8. Nimeä lähteesi.

Vikram Seth: Sopiva nuori mies
Peter Beagle: Viimeinen yksisarvinen
Joseph Goebbels: Lopun alku
Isaac Asimov: Itse jumalat
Christopher Fry: Venus näköpiirissä

Viettelevät ufonaiset

Ufo-usko tuntuu liittyvät valtioiden murrosvaiheisiin. Yhdysvalloissa iski ensimmäinen ufo-kuume 50-luvulla, jolloin kuumasta sodasta oli jouduttu kylmään, sodasta palanneet miehet hakivat taas paikkaansa siviiliyhteiskunnassa ja naisia hätisteltiin takaisin kotiin vapauttamaan miehille työpaikat.

Suomessa varsinainen ufoaalto oli maaltamuuton vuosina. Lama oli sen verran mykistävä kokemus, että se vaiensi ufotkin. Neuvostoliiton kukistumisen aikoina ufoja nähtiin jopa Moskovan Gorkin puistossa.

Nyt on Kiina taloudellisen muutoksen kourissa. Eipä ihme, että maatyöläisetkin saavat lähikontakteja ufoihin. Maalaustyöntekijä Meng Zhaoguo väittää olleensa niin sanotusti sillai 6-metrisen ufonaisen kanssa. Naisella oli kuusi sormea, mutta muuten hänessä ei Zhaoguon mielestä ollut mitään erikoista. Näin kertoo STT.

Zhaoguon vaimo ei ole ollut moinaankaan. Niinpä skeptisenä länsimaalaisena epäilen, että Zhaoguolla oli tapana kapakoista tullessaan keksiä viipymiselleen vaihtelevia syitä, ja nyt olivat tavalliset syyt sattuneet loppumaan. Joka tapauksessa ufo-olentojen on täytynyt olla yleinen keskustelunaihe: mistä sellainen muuten olisi maalarin mieleen tullut? (Kieltäydyn uskomasta, että joku kuusimetrinen nainen olisi seksuaalisesti kiinnostunut jostakin lyhyenlännästä kiinalaismiehestä. Tulee mieleen tuhma vitsi hiirestä ja norsusta.)

Kiinan ufouskovaisia on myös 67-vuotias, eläkkeelle jäänyt professori Sun Shili. Hän taas tulee olemaan yksi 21-henkisestä delegaatiosta, kunhan ufo-olennot virallisesti ottavat yhteyttä. Mahtaakohan Rauni-Leena Luukanen tuntea tämän professorin? Tarkoitan, että ei kai sitä noin vain tärkeään tilaisuuteen pyydetä jotakin eläkeläispappaa, ellei hänellä ole valmiiksi vahvoja kontakteja.

Toivottavasti katsastavat vieraiden värin ensin. Suomalaisten ufo-keskustelujen mukaan harmaat ovat vaarallisia. Vihreiden ufo-olentojen kanssa saattaakin ruveta juttusille.

Teekkarien nomadielämä

Elokuussa aiotaan Otaniemen teekkarikylään sijoittaa kisakylä. Opiskelijat häädetään kuukauden ajaksi asunnoistaan. Muuttolaatikot sentään toimitetaan, ja jonkinlainen säilytystila tavaroille, mutta opiskelijat saavat itse hoitaa tavaroiden pakkauksen ja suojauksen ja majoittua kuukaudeksi minne parhaiten taitavat. Nuorilla ei toivottavasti ole sellaista määrää omaisuutta kuin varttuneemmilla, mutta katson ympärilleni kodissani ja ajattelen, että jos minut tultaisiin samoin ehdoin häätämään, asunnon koristeena olis yksi ylimääräinen esine - kattolamppuun hirttäytynyt asukas. Minä kun en ole niin isänmaallinen kuin nämä toiveikkaat nuoret.

- Ainahan täällä on niitäkin ihmisiä, jotka valittaa eikä haluaisi mitään uhrauksia tehdä yhteisen hyvän eteen, mutta kyllä minä uskon, että suurin osa on ihan positiivisella mielellä kuitenkin.

Näin sanoo yksi positiivisesti ajatteleva opiskelija.

Venäjällä ei vastaavassa tilanteessa edes luoteta asukkaiden positiiviseen ajatteluun. Moskovalaisia on kehotettu muuttamaan mökeilleen tai ainakin pois kaupungista voitonpäivän lähestyessä, ja vaaatimusta tehostaa se, että keskustaan ei pästetä edes ambulansseja. Inhimillisestä nomadimenneisyydestä on onneksi niin vähän aikaa, että tällainen joten kuten onnistuu ilman, että kansa alkaa rakentaa katusulkuja.

Lasten pakkolomat

Lääninhallitusten tekemän selvityksen mukaan yhä useammat koulut käyttävät laittomia keinoja oppilaiden rankaisuun. Keinoja ovat mm. pakkoloma, oppilaan sijoittaminen pienryhmään ja lääkärin kirjoittama sairausloma.

Mielenkiintoista. Pienryhmään sijoittaminen vaikuttaa aivan hyvältä, edellyttäen tietysti, että kyseessä ei ole yksinkertaisesti vaikeiden oppilaiden kerääminen johonkin "kaappiin" pois jaloista pyörimästä. Lääkärien osuus kummastuttaa kovasti. Minulla on ollut jonkinlainen kuvitelma, että lääkärit hoitavat sairauksia. Sairausloman pitäisi siis johtua puhtaasti lääketieteellisistä syistä. Missä välissä lääkärit ovat suostuneet ryhtymään rangastusten rukkasiksi? Samalla mielellä kuin Neuvostoliitossa toisinajattelijat määrättiin mielisairaaloihin sillä peusteella, että jos joku on eri mieltä kuin valtio, niin hänen täytyy olla hullu?

Pakkoloma taas - olen kuullut nimettömän, mutta ehdottoman luotettavan tarinan kyläkoulusta (20 oppilasta), jossa kahdeksanvuotias on määrätty kahden viikon pakkolomalle levottomuuden takia. Lapsi ei siis ole ollut väkivaltainen, vain levoton. Omaisten mukaan lapsella on lukihäiriön oireita, eikä hän selviydy opettajan määräämistä tehtävistä. Opettajan mielestä lapsen on tehtävä sama kuin muidenkin. Rangaistus on siis pakkoloma. Ja sehän toimii. Lapsi jää yhä enemmän jälkeen, selviää opettajan vaatimuksista yhä huonommin ja missä lapsi on kymmenen vuoden kuluttua? Sehän ei tietenkään opettajaa hetkauta.

Naisellista empatiaa

Tai alaotsikkona "Sattuipa kunnioitettavalle tohtorille paha päivä".

Terveyskeskuslääkärille osui pahantuulinen 3-vuotias. Lapsi oli pahalla päällä, koska vastaanottoaika oli osunut päiväunien aikaan. Lisäksi lapsi oli kärsinyt korvatulehduksista ja pelkäsi valmiiksi lääkärille menoa. Lapsi halusi juoda ensin vettä ja katsoa lääkäritädin tavaroita. Helppoja tapoja rauhoittaa lasta ja luoda luottava suhde - niinhän sitä luulisi. Tämä lääkäri ei paapomista suvainnut. Sen sijaan hän tökkäsi varoittamatta kylmän stetoskoopin lapsen vatsaa vasten. Lapsi alkoi huutaa. Sen jälkeen lapsi alkoi päristellä suullaan. Normaalia lapsen, ja vielä kipeän ja rätyisen lapsen käytöstä.

Lääkäri löi lasta ja sanoi kauhistuneelle äidille, että lapsi ensin sylki lääkäriä. Yksinhuoltajaäitiä naislääkäri loukkasi sanomalla, että "kyllä näkee, että lapsi on elänyt vain äidin kanssa, kun on niin villi". Sen jälkeen lääkäri kieltäytyi kirjoittamasta silmätippoja, koska "niitä ei kuitenkaan saisi laitettua noin villille lapselle", väitti, että lapsi oli häiriintynyt ja kysyi, onko tätä tutkittu.

Lääkäriltä vaaditaan kirjallista selvitystä. Vähintäänkin. Onhan sitä kuultu, että terveyskeskuksiin on vaikea saada lääkäreitä, mutta tietynlaiset käytöshäiriöt on kyllä saatava kitketyiksi pois. Miten olisi tällaiselle lääkärille erikoistuminen ruumishuonepatologiksi? Siellä potilaat eivät huuda.

Vakavasti puhuen, kuuluuko lääkärikoulutukseen minkäänlaisia psykologiaopintoja? Aikuinenkin saattaa olla empatian tarpeessa, jos hän on sairas, peloissaan, kärsii kipuja. Omalle isoäidilleni osui gerontologian erikoislääkäri, nainen hänkin, joka halusi leikata tulehtuneesta varpaasta osan lihaa pois ilman puudutusta ja raivosi minulle ja sairaanhoitajalle, kun sanoin, että potilaalla on heikko sydän ja vähintäänkin tarvittaisiin nitroa tai jotakin vastaavaa käsille. Lopputulos koko kidutuskohtauksesta oli potilaan fyysinen romahdus, pysyvään sairaalahoitoon päätyminen ja jonkin ajan kuluttua kuolema. Se sydän kun ei kestänyt.

Huomasin juuri, että alitajuinen painovirhe oli ensin saanut minut tituleeraamaan kyseistä teurastajaa nimikkeellä "gerontologian rikoslääkäri". Hänetkin toivottaisin patologian osastolle, mieluiten lappu varpaassa.

Pilipalivaltio

Pohjois-Korea harrastaa huutelua. Näyttää vain siltä, että kukaan ei ota sitä vakavasti. Se kertoo koko ajan rakentavansa ydinasetta, ja väittää Yhdysvaltojen hyökkäävän maahan. Kukaan ei vieläkään ota vakavasti. Pohjois-Korea haluaa kahdenkeskisiä neuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa, ja Yhdysvallat ilmoittaa, että neuvotelkoon naapureidensa kanssa. Lähimmäs he pääsivät, kun Condoleezza Rice syytti Pohjois-Koreaa tyrannivaltioksi, johon Pohjois-Korea vastasi ilmoittamalla, että George Bush on huligaani.

Nyt Pohjois-Korea on mahdollisesti ampunut lyhyen matkan ohjuksen, jota mahdollisesti edelsi epäonnistunut yritys lyhyen matkan ohjukseksi. Yhdysvaltain sotilastiedustelun päällikkö väittää, että Pohjois-Korealla on ydinkärki, mutta kukaan muu ei usko.

Pilipalivaltiolla on pilipaliohjukset.

Taannottain kaupassa oli lastenrattaissa istuva lapsukainen, joka kiljui: "Apua! Apua! Apua!" Ihmiset hymyilivät herttaisesti ja äiti sanoi: "Se oppi tuon edellisellä pysäkillä." Siinä on Pohjois-Korean koko kuva. Jos on riippuvainen naapureidensa riisisäkeistä, tuskin paiskoo sanottuja naapureita minkäänlaisilla ohjuksilla. On se silti surullista. Jotakin Irakia kunnioitettiin nimeämällä se maailmanlaajuiseksi uhkaksi, ja Pohjois-Korealle hymyillään säälivästi. Heidän pitäisi palkata paremmat mainosfilmin tekijät.

Tony Halmeen valtiomiesura

Tony Halme on suivaantunut eduskuntatyöhön, koska siellä ei saa mitään aikaan. Hän on päättänyt palata nyrkkeilykehiin. Epäilemättä eduskunnassa onkin paljon vaikeampi lopettaa peliä tyrmäysiskuun.

Riitta Uosukainen muistuttaa, ettei asioita voi muuttaa nappia painamalla. Hän sanoo itse oppineensa eduskunnassa kärsivällisyyttä.

Sulo Aittoniemi sanoo, ettei kukaan odottanutkaan Halmeelta valtiomiestekoja ja lisää, että ymmärtää turhautumisen, "jos nyt siellä vain istuu ja peittää puolet eduskunnan takaseinästä". Aittoniemi itsekin on välillä turhautunut ja kieltäytynyt käyttämästä puheenvuoroja.

Eduskuntaan pyrkivät tuppaavat lupaamaan äänestäjilleen parantaa maailman kertaheitolla. Hankalaksi peli menee, jos he itse uskovat omiin sanoihinsa. Mitä isompi laiva, sen hitaampi käännös. Oikein kyyninen voisi epäillä, että Halme ei enää usko saavansa riittävää äänimäärää ja mieluummin kuin mittaa menestyksensä vaaliuurnilla, ottaa itse palikkansa pois leikistä.

(Riitta Uosukaisen ja Sulo Aittoniemen lausunnot ovat peräisin Iltalehden Pekka Tiinasen haastattelusta. )

Hävettää olla ihminen

Vuonna 2000 Rhodoksella moottoripyöräonnettomuudessa loukkaantunut nuori mies lennätettiin ambulanssilennolla Suomeen leikattavaksi. Ilman lentoa hän olisi 90% todennäköisyydellä halvaantunut loppuiäkseen. Hänellä ei ollut matkavakuutusta.

Nuorukaisen vanhempiin Suomessa otettiin yhteyttä. He kieltäytyivät maksamasta lentoa. Kohdepäällikkö pyysi Suomessa olevia virkailijoita väärentämään vakuutuksen. He tekivät niin. He myös keskustelivat asiasta esimiehensä kanssa ja ilmoittivat itse vakuutusyhtiölle. Kohdepäällikkö ei luonnollisestikaan joutunut vastuuseen; hänhän vain ehdotti.

Nyt jokainen rehellisistä joutuu maksamaan 10 000 € vakuutusyhtiölle. Silloinen Matka-Vekan toimitusjohtaja Seppo Vekka sanoo olevansa ylpeä nuorista naisista, jotka pelastivat loukkaantuneen terveyden ja liikuntakyvyn. Matka-Vekka ei silti tarjoudu maksamaan tuomittujen kuluja.

Miksi häpeän? Koska olen ihminen. Koska pelastettu nuori mies on vetäytynyt vastuusta ja antaa nuorten naisten maksaa pelastamisestaan. Kitukoon hän helvetissä ja hänen vanhempansa myös. Vahinko, että hänen nimeään ei ole julkistettu. Turhemmastakin on pantu ihmisiä julkiseen häpeäpaaluun. Tässä olisi aihetta. Paaluun Matka-Vekan kohdepäällikkö; paaluun pojan vanhemmat; erityisen korkealle se itsekylläinen pelastettu kaveri. Tsemppiä tytöt, mutta seuraavan jätättte kitumaan sairaalan vaipanvaihtoon lopuksi iäkseen.