lauantaina, huhtikuuta 30, 2005

Upseerien työehtosopimus

Taitaa mennä aikaa, ennen kuin Upseeriliitto neuvottelee palkoistaan valtakunnansovittelijan kansliassa kuten muut ay-liikkeet. Pääkuvio on tullut uutislähetyksistä selväksi: kansainvälisissä tehtävissä olevien upseerien palkat ja edut ovat huomattavasti vähäisempiä kuin muiden Euroopan maiden upseerien vastaavat edut. Upseeriliitto (5 500 jäsentä) julisti virat hakukieltoon. Puolustusvoimain komentaja amiraali Juhani Kaskeala ilmoitti eroavansa Upseeriliitosta. Saman ilmoituksen tekivät entinen puolustusvoimain komentaja amiraali Jan Klenberg ja puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö kenraaliluutnantti Esa Tarvainen (armeijasta puhuttaessa arvojen ja arvonimien käyttö on äärettömän tärkeää, siksi nämä rimpsut).

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen ei pidä mahdollisena, että Upseeriliitto saisi oikeuden neuvotella kansainvälisten tehtävien palveluehdoista. Puolustusvoimain komentaja amiraali Juhani Kaskeala on vihjaissut jopa siihen, että upseerit määrättäisiin kyseisiin tehtäviin ilman valintamahdollisuutta.

Perskutarallaa, kuten puolustusministeri Seppo Kääriäisen hahmo "Itsevaltiaissa" tapaa sanoa. Kiista on tietysti rahasta, mutta kysymys on myös armeijan perinteistä; ei keskustella, vaan käskytetään. Nykymaailmassa vain upseeritkin voivat äänestää jaloillaan, kuten tiettävästi jo onkin tapahtunut. Koulutetulla, kokeneella, kielitaitoisella upseerilla on aina paikka auki siviilipuolen rauhanturvatehtävissä, jopa EU:n uusissa nopean toiminnan joukoissa, NATOssa tai vaikka Saksan armeijassa. Tässä se pulma.

Asioista yleensä hyvin perillä oleva taho veikkaa, että juhannukseen mennessä puolustusvoimain komentaja, amiraali Juhani Kaskeala ilmoittaa erostaan ja kolmen leijonan upseerit käyvät jo kulissien takana kiihkeää keskustelua ylenemismahdollisuuksistaan. Komentajalla on hankala paikka armeijan ja poliitikkojen välisessä saumassa, mutta julkinen asettuminen poliitikkojen puolelle tekee tehtävästä mahdottoman.

perjantaina, huhtikuuta 29, 2005

Missä on pihvi?

Kiukuttaa usein, kun uusista kirjoista ja elokuvista kertovat toimittajat tarjoilevat kaiken muun, mutta eivät perusasiaa, kuten mainitun tuotteen nimeä. Jos kyseessä on jokin esitys, puuttuvat esitysajat, jos vaikkapa uusi ravintola tai kauppa, puuttuu osoite. Jos kerran puffin teette, tehkää se edes reilusti. Petetty lukija tai kuulija vaikertaa: "Missä on pihvi?"

Tähän virheeseen syyllistyivät eilen Radion Kulttuuriuutiset. Esittelivät maukkaati ja houkuttelevasti antologiateoksen, jossa yli kaksisataa suomalaista kirjoitti suhteestaan Louisa May Montgomeryn tyttöhahmoihin. L.M.Montgomeryn kirjoilla on kasvatettu useita tyttösukupolvia. Mikä realismissa on vuosien mukana hävitty, se on romantiikassa voitettu. Eipä ihme, että antologian kokoojat Suvi Ahola ja Satu Koskimies näyttävät esiintyvän useissakin puhekeskusteluissa TV:ssä ja radiossa. Mutta missä on itse pihvi?

Kyseisen antologian nimeä kun ei Kulttuuriuutisten jutussa mainittu. Ei kertaakaan, ei vahingossakaan. Kirjasta kiinnostuneille voin kertoa, että Akateemisen Kirjakaupan sivuilta se löytyi: "Uuden Kuun ja Vihervaaran tytöt". No, mikä nyt teki niin kipeää, Kulttuuriuutiset?

torstaina, huhtikuuta 28, 2005

Floridasta Tombstone

Kummallista, minä luulin, että Ronald Reagan oli niitä lännen pyssysankareita eikä Bushin perhe. Ehkä asiaan vaikuttaa, että Bushit ovat Teksasista.

Floridan kuvernööri Jeb Bush, presidentin veli, on täydentänyt aselakejaan. Tähän asti Floridassa on lailla sallittu ihmisen ampuminen kotona, työpaikalla ja autossa. Nyt laki sallii ampua ihmisen missä tahansa ja milloin vain, kunhan ilmoittaa, että tunsi olonsa uhatuksi. Lisäksi asetta saa kantaa, kunhan se ei ole näkyvissä, vaan on vaikkapa takin alla tai käsilaukussa.

Kuvittelen, miten pikkuista isoäitiä (isoäidit ovat innokkaita Kansallisen Kivääriseuran kannattajia) tuupataan vahingossa tungoksessa. Mummu avaa käsilaukun, ottaa esiin Glockin, ampuu tuuppijan, puhaltaa aseen piippuun kuten lännen filmissä ja sanoo: "Kunnioittakaa vanhempia ihmisiä. Minähän olisin voinut kaatua, ja vanhat luut ovat hauraat." Sitten hän panee aseen takaisin laukkuun ja köpöttelee tiehensä.

keskiviikkona, huhtikuuta 27, 2005

Antti Piipon DNA

Antti Piippo on kannellut apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkalle poliisin toimista. Poliisi otti talteen Piipon DNA-näytteen taannoisen, julkisuutta saaneen pahoinpitelytapauksen yhteydessä eikä ole tuhonnut näytettä.

Jonkan mukaan näytteen otto oli laillinen eikä sen hävittämiseen ole laillista vaadetta. Näin ollen Espoon poliisi toimi laillisesti. Piipon kantelun mukaan "dna:n määrittämiseen ei alun perinkään ollut syytä".

Tutkitussa tilaisuudessa heilui kolme ihmistä, jotka kaikki saivat vammoja; yksi näistä oli Piippo itse. Poliisilla oli siis pätevä aihe tutkia myös DNA-näytteiden avulla tapahtumapaikka. Laki taas sanoo DNA-näytteiden säilyttämisestä seuraavaa:

Muut pakkokeinot
5 §
DNA-tunnisteiden määrittäminen ja tallettaminen

Rikoksesta epäillystä henkilönkatsastuksessa otetusta näytteestä saadaan määrittää DNA-tunniste rikoksen selvittämistä varten. Tällä tavalla otetusta näytteestä määritetty DNA-tunniste saadaan poliisilain (493/1995) 1 §:n 1 momentissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi tallettaa poliisin henkilörekisteriin, jos rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vähintään vuosi vankeutta.

Antti Piippo on viime vuosina pitänyt ankaraa rumbaa tiedotusvälineissä. Piippo vetää yksityisyytensä rajaa välineinään kantelut, rikosilmoitukset ja oikeuskäsittelyt. Parhaassa vaiheessa oli muistaakseni syytteessä seitsemän lehteä ja kohteena mm. kuvat Piiposta ravintolassa jonkin pikkujulkkiksen kanssa, jonka nimeä ei kuollaksenikaan pysty muistamaan - jos nyt sitten koskaan olen edes tiennyt. Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana aiemmin toiminut professori Olli Mäenpää uskoo, että Piipon toiminnassa on mukana pelottelua.

- Hänellä on mielenkiintoinen pyrkimys käyttää kaikkia oikeuden keinoja hyväksi, jotta hänestä ei kirjoitettaisi, arvioi Mäenpää.

SubTV:n sarjassa julkkisten muodonmuutoksista palkintosijoille nousivat erikseen Mchael Jackson ja Michael Jacksonin nenä. Samoin meillä ilmeisesti yksityisyyden suojasta käytävässä kamppailussa esiintyvät Antti Piippo ja Antti Piipon DNA. Koskahan DNA vetää jutun hoviin ja antaa haastattelun "Katso"-lehdelle?

tiistaina, huhtikuuta 26, 2005

Nöyrä ja kohtelias

Tanja Karpela on taas hämmästyttänyt käytöksellään, tällä kertaa liioitellun kohteliaalla ja nöyrällä. Hän polvistui paavin eteen ja pysyi polvillaan 20 sekuntia jonossa, jossa takana tulevat varmaan jo kärsimättömästi kipristelivät varpaitaan.

Polvistumalla paavin eteen yleensä tunnustetaan paavin apostolinen virka ja hengellinen ja maallinen johtajuus. Paavia tämä luterilaisen maan lähettilään ele varmaankin kutkutti.

Ilmankos Karpela onnistuikin puhumaan tärkeistä asioista, joita harvoin on saatu sovituksi 20 sekunnissa:

Tavallisten kunnianosoitusten ja onnentoivotusten lisäksi puhuimme muun muassa lämpimistä suhteista ja aktiivisesta yhteistyöstä eri kirkkokuntien kesken.

Mietityttää, onko Karpelalla kovastikin hakusessa jokin uskonnollinen yhteisö. hän kuvasi paavin tapaamista myös näin:

Hänestä jäi harras ja ehdottomasti positiivinen kuva. Hän aiheutti sellaisen lämpimän tunteen.

Uutta paavia on yleensä kuvattu aivan toisenlaisin sanakääntein. Olisiko Karpelalla ollut mielessä äiti Amma? Meillä on täällä Nokian herätysliike ja Tampereelle on aika lyhyt matka. Miten olisi, kannattaisiko kulttuuriministerin poiketa tutustumassa?

maanantaina, huhtikuuta 25, 2005

Susilähettiläät

Luontoliitto on viime viikonloppuna kouluttanut Jyväskylässä susilähettiläitä Pirkanmaalle ja Keski-Suomeen. Työtehtävänä on vähentää pahinta susipelkoa ja ennakkoluuloja asiallisella tiedolla susista. Pohjois-Karjalassa susilähettiläät ovat saaneet hyviä tuloksia. Seuraavaksi heitä haetaan Lounais-Suomeen.

Salomon Saarnaaja väitti, että joka tietoa lisää, se tuskaa lisää. Saarnaajalla tuskin oli mielessään faktatiedon lisääminen. Jos susitietous on kotoisin Punahilkka-sadusta ja Kaari Utrion kirjoista, niin lisätietous ei ole huono asia.

Punahilkka-satujen kertojat ja kuuntelijat aikoinaan tunsivat sudet eivätkä sekottaneet tarinan sutta tosisuteen. Tämän hetken tilanne on hiukan erilainen - vaikka minun susikuvaani on muovannut pikkuinen neiti-ihminen, joka Tampereen Eläintarhassa kävi ruokkimassa susia makkaralla, läimäytteli niitä kuonolle ja toruskeli kuin lemmikkikoiriaan, ja sudet pyörivät verkkoaidan toisella puolella, vinkuivat ja nuolivat neidin sormia. Pelkää siinä sitten sutta.

Viime eikojen pahin menetys susirintamalla täällä Tampereen tienoilla taisi olla se pizza, jolla hermostunut nainen heitti sutta. Siitäkin susi vain nuoli päällyksen. Iso juttu tuli joka tapauksessa lehteen.

sunnuntaina, huhtikuuta 24, 2005

Laki vanhusten suojelusta

Sellaista ei ole. Tarhaminkkejäkin suojellaan paremmin.

Toijalan kaupunki aikoo säästää lomauttamalla henkilöstöään. Lomautukset kohdistuvat myös vanhustenhoitoon, joka Toijalassa on jo nyt vedetty kireälle. Lomautusten aikana vanhuksia ei ulkoiluteta eikä vanhainkodissa auteta vanhuksia istumaan kuin pari kertaa viikossa. Perushoitajajärjestö pitää lomautuksia moraalittomina, mutta se ei Toijalaa hetkauta.

Istumaan nostamista pidetään hyvin tärkeänä vuodepotilaille. Se on ainoa tilaisuus katsella lyhyen aikaa muutakin kuin valkoiseksi malattua kattoa. Jokainen lyhyenkin aikaa vuodepotilaana ollut tietää tunteen. Lisäksi ihminen, joka on ollut pitempään vuodelevossa, menee helposti "jalattomaksi" elleivät lihakset saa mitään käyttöä. Tiedossa on, että aivohalvauspotilaista tulee nopeasti vuodepotilaita kuntoutuksen puutteessa, jos he ovat iäkkäitä; heihin ei tuhlata lääkintävoimistelijoiden aikaa.

Toijalassa säästöt kohdistuvat mieluiten vanhuksiin, koska heillä ei ole puolellaan sellaista lainsäädäntöä kuin esimerkiksi koululaisilla. Ei voi välttyä panemasta eri ryhmiä toisiaan vastaan, kun lukee Aamulehden kommentin Toijalan tilanteesta:

Opettajien lomautukset ovat huomattavasti hankalampia kuin vanhushoidon. Opettajia ei ole mahdollista lomauttaa lomien aikana ja lainsäädäntö turvaa oppilaille tiettyjä oikeuksia, joita opettajat seuraavat tarkasti.

lauantaina, huhtikuuta 23, 2005

Chicagon Maria


Alikulkutien Maria

Chicagossa on alikulkutien seinään ilmestynyt epämääräinen läikkä, jonka väitetään muistuttavan Mariaa. Sen väitetään myös ilmestyneen siihen paavin kuoleman ja uuden paavin valinnan aikoihin, joten se siis on ihme.

Alikulkutiellä on liikenne vaikeutunut, kun sadat ihmiset tuovat kukkia ja kynttilöitä, polvistuvat ja rukoilevat. Ketään ei kummastuta, että edesmennyt paavi olisi valinnut näin omituisen paikan ja muodon ihmeelleen.

Muutama viikko sitten pikkujoessa Yhdysvalloissa ajelehti ristiinnaulitun kuva. Sen sijaan että olisivat etsineet mahdollista kirkkoon murtautunutta tai muuta kuvan jokeen heittäjää, monet julistivat senkin ihmeeksi.

Ei ihme, että Carl Hiaasenin kirjassa nainen ansaitsi esittelemällä muovista Marian kuvaa, joka naisen aviomiehen ja parfyymipullon avulla itki tuoksuvia kyyneliä. Kun samassa kaupungissa toisen naisen aamiaismunakkaaseen ilmestyivät Jeesuksen kasvot, nainen raivostui. Häntä lohdutti kuitenkin, että kilpaileva ihme oli lyhytaikainen - omeletti ei säily.

perjantaina, huhtikuuta 22, 2005

Upseerikapina

Upseeriliitto on noussut kapinaan ja pannut hakukiellon ulkomaankomennuksiin. Liiton jäsenet eivät tästä lähtien suostu lähtemään ulkomaankomennuksille tai jatkamaan komennuksiaan. Hakukielto estää vähitellen Suomea osallistumasta rauhanturvaamistehtäviin.

Upseereiden mukaan puolustusministeriötä on yritetty kymmenen vuotta saada neuvottelemaan ulkomaantehtävien palvelussuhteen ehdoista. Tällä hetkellä työehdot ovat selvästi muita länsimaita heikommat. Upseerit ovatkin alkaneet hakeutua siviilikriisinhallintoon, jossa ehdot ovat paremmat eivätkä sopimukset muutu kesken kauden, kuten puolustusministeriön alaisissa toimissa.

Ministeriö määrää palkat, päivärahat ja sosiaali- ja vakutuusturvaehdot yksipuolisesti. Ministeriö katsoo, että kollektiivisopimus olisi sille hankala, koska tehtävät ovat niin erilaisia. Upseeriliiton mukaan muissa maissa on tapana, että molemmat osapuolet sopivat keskenään.

Asiasta haastateltu kapteeni evp. sanoo, että hänen aikanaan upseereilta oli kielletty kaikenlainen järjestötoiminta ja poliittisen mielipiteen omaaminen. Lakko olisi hänen mukaansa vienyt lakkoilijan linnaan. "Jo on aikoihin eletty", on vanhan armeijan kapun mielipide. Työmarkkinaehtoihin tottunut siviili puolestaan ihmettelee, miksi Upseeriliitto ei ole jo aikaisemmin heittänyt perinteitä hiiteen ja vaatinut samoja oikeuksia kuin siviilipuolella. Onhan varusmiehilläkin Varusmiesliitto.

torstaina, huhtikuuta 21, 2005

Tuiki tietämätöntä

Anu Saagim, Ristomatti Ratian vaimo, on virolaisen Just-lehden päätoimittaja. Päätoimittajaksi hän on osoittanut hämmästyttävää tietämättömyyttä tietoturva- ja julkaisuoikeussäännöistä.

Iltalehden 20.4.2005 artikkelin mukaan Anu heitettiin ulos homoklubista, kun hän otti siellä kuvia. Klubin sääntöjen mukaan kuvaaminen on ehdottomasti kiellettyä. Anun oman selityksen mukaan hän ei tiennyt, että klubissa ei saa kuvata. Klubin manageri uhkasi Anua 50 000 kruunun sakolla ellei hän ota kuvia pois kamerasta. Tämän olisi pitänyt olla pieni viite, mutta Anu taisi olla vähän tahmea. Hän julkaisi kuvat lehdessään. Seuraus: 100 000 kruunun vahingonkorvausvaade.

Klubi teki selvän virheen päästäessään Anun sisälle ja vielä suuremman, kun häntä ei tutkittu kameran varalta tai ainakin otettu kameraa pois ensimmäisen salamavalon räpsähdettyä. Kummastuttaa silti Anun puolustus, että hän "kuvasi avoimesti tunnettuja virolaisia homoja". Jos he olivat niin tunnettuja, mitä mielenkiintoista kuvissa voisi olla? Paitsi tietysti, jos lehteä myydään tiedolla vahingonkorvausjutusta. Se saa ostajat uskomaan, että kuvissa näkyy muutakin kuin miehiä baaritiskin ääressä.

Toinen Anumoka: Hän otti kuvan Viron presidenttiparista ja teetti siitä seinäjulisteen lehden väliin. Olisi tarvittu presidentinkanslian lupa. Tätäkään Anu ei tiennyt, vaikka järkevä toimittaja olisi tarkistanut kaiken presidenttiin liittyvän etukäteen. Taas kerran Anun mukaan hänen asianajajansa on sanonut, että lainsäädännössä on reikiä. Ennen vai jälkeen teon?

No, mitäpä tässä oikeastaan kummastelemaan. Anu Saagim on Viron Marika Fingerroos: itse tehty julkkis, jonka elämä tai ainakin rahantulo päättyy samalla kuin julkisuuskin, ja skandaalit ovat ainoa julkisuuden muoto, koska lahjakkuutta ei ole. Näissä tapauksissa tulee aina mieleen: mitä sitten, kun he täyttävät 50 vuotta?

keskiviikkona, huhtikuuta 20, 2005

Kaksosselitys

Urheilijoiden kootut dopingselitykset ovat saaneet herkullisen lisän. Edellinen huippu oli muistaakseni tuntematon pahantahtoinen henkilö, joka lisäsi dopingainetta urheilijan hammastahnaan. Nyt syyllinen löytyy suoraan perheestä - niin sanoakseni.

Yhdysvaltalainen pyöräilijä Tyler Hamilton antoi Ateenan olympialaisissa näytteen, jossa oli vieraita verisoluja. Tämä viittaa veridopingiin, jossa urheilijan suoniin siirretään toisen henkilön punaisia verisoluja. Se parantaa hapenottokykyä.

Laboratorio teki jonkin käsittelyvirheen, ja dopingtuomiota ei voitu antaa. Syyskuussa Espanjan ympäriajossa Hamiltonilla oli taas vieraita verisoluja, ja tällä kertaa tuli kahden vuoden kilpailukielto. Hamilton veti jutun välitystuomioistuimeen.

Puolustusasianajajan väitteen mukaan Tylerillä oli ollut sikiövaiheessa kaksonen, joka oli hävinnyt kohdussa. Puolustuksen asiantuntijatodistajana oli biologian professori David Housman. Hänen mukaansa sikiöstä toiseen voi kohdussa kulkeutua soluja, ja luuydinsolut voivat säilyä koko elämäniän. Jos kaksonen olisi ollut erimunainen, solut olisivat olleet geneettisesti erilaisia. Välitystuomioistuin ei hyväksynyt selitystä ja piti tuomion voimassa.

Tiedetään tapauksia, joissa kaksonen on jäänyt paremmin selviytyneen sisaruksensa elimistöön - huono-onninen kumppani on kerran leikattu näärännäppynä silmästä, ja yhdessä poikkeuksellisessa tapauksessa nainen synnytti kaksossisarensa. Olisi ollut mielenkiintoista lähettää Tyler Hamilton lisäkokeisiin. Vieraiden solujen genetiikka esimerkiksi olisi pitänyt tutkia todella kunnolla; jos tarina olisi jonkin sattuman kautta ollut totta, läheinen sukulaisuus olisi näkynyt. Tappio urheilulle, mutta voitto tieteelle.

tiistaina, huhtikuuta 19, 2005

Upseerin ura

Ei ole kauan siitä, kun upseeriksi ryhtynyt jäi upseerina eläkkeelle. Ainoa kysymys oli, ylenikö hän tasaisesti, nopeasti vai juuttuiko jollekin tasolle. Nyt armeija menee muiden työpaikkojen myötä.

Suunnitelman mukaan pääesikunnan henkilöstön määrää leikataan lähes puolella. Kokonaisvahvuudeksi jää enintään 380 työntekijää. Kaikkiaan 200 - 250 tehtävää siirretään maavoimiin, laitoksiin ja muualle puolustusvoimiin. (MTV Uutiset)


Sanat "luonnollinen poistuma" sisältyvät jo armeijankin termistöön. Näin maallikon näkökulmasta se merkitsee sitä, että nuorista luutnanteista ei enää tule vanhoja everstejä tai peräti kenraaleja, koska virkoja lakkautetaan sitä mukaa kun kenraalit ja everstit jäävät eläkkeelle. Nuorista luutnanteista tulee vanhoja luutnantteja.

Ruotsissa on menty pitemmälle. Siellä upeerit valmistuvat suoraan työttömyyskortistoon. Mihin virkaan sopii upseerinkoulutuksella? Luoja varjelkoon, ettei henkilöstöpäälliköksi. Siitä on ollut näyttöä esimerkiksi Tampereella. Valmetia johti majuri Mattelmäki vuosikausia sodssa hankituilla ihmissuhdetaidoillaan. Samoin on ollut monessa muussakin firmassa.

Toisaalta virastoituminen lisääntyy:

Puolustusvoimiin kaavaillaan perustettavaksi 16 maakuntatoimistoa palvelemaan mm. asevelvollisuusasioissa ja tukemaan vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa. Lisäksi ehdotetaan perustettavaksi seitsemän erillistä maakuntatoimistoa sotilasläänien yhteyteen. (YLE Uutiset)


Ehkä ei pitäisi kummastella. Olemme eläneet rauhan aikaa 60 vuotta ja koko ajan armeija on varautunut sotaan. Upseereilla on täytynyt olla outo kaksoiskuva maailmasta verratessaan lähintä ympäristöään ympäröivään maailmaan. Ilmankos upseerikerhoilla on ryypätty rankasti. Ehkä nämä uudet "työpöytäukot" (sanonta, jonka olen kuullut vanhan ajan upseerilta) sopeutuvat normaaliin virkamiesympäristöön, lopettavat juomisen ja tulevat kotiin vaimon ja lasten luo joka päivä klo 17. Ja jos tulee sota, niin onhan aina NATO.

maanantaina, huhtikuuta 18, 2005

Viraton piispa

Luther-säätiö aikoo ilahduttaa Suomea omalla piispalla. Heille eivät kelpaa kirkon piispat eivätkä he salli oman miehensä piispanvihkimystä Suomessa, vaikka luterilainen kirkko sellaisen Rimpeläisen jälkeen vaivoikseen tahtoisi. Luther-säätiö kun ei hyväksy kirkollista toimitusta, johon naiset osallistuvat (paitsi tietenkin hartaana ja ihailevana yleisönä). Heidän piispansa ilmeisesti vihittäisiin Ruotsissa, kuten heidän pappinsakin.

Yhtä kaikki he väittävät pysyvänsä kirkon yhteydessä. Koska jokaisella piispalla on hiippakunta, missä tämän Luther-piispan pitäisi toimia? Luther-papeille ilmeisesti löytyy hommia säätiön omissa tehtävissä, mutta eikö oma piispa ole sentään ylellisyyttä? Keskiajalla kuninkailla oli omat kotipiispat, mutta Suomi on tasavalta eikä niin suurta herraa nykyään löydy, että hänellä olisi oma kotikappalainen, kotipiispasta puhumattakaan.

Näyttää siltä, että kirkko on jakautumassa, sanoivat asianosaiset itse mitä tahansa. Sinänsä se ei ole huono asia. Elinvoimaiset yhteisöt yleensä kasvavat jakautumalla. Kyllä Suomeen lahkoja mahtuu. Mutta kuitenkin: mistä piispanistuin?

sunnuntaina, huhtikuuta 17, 2005

Khao Lak sydämissämme

Järkyttävät onnettomuudet, kuten tsunami tai vaikka WTC-tornien sortuminen, ovat kiihdyttäviä, jännittäviä ja pelottavia. Niistä revitään otsikoita ja kuvia - Internetissä kävi tsunamin jälkeen kova kilpailu siitä, kuka löytäisi pahimat kuvat ja jakaisi ne verkkoon. Yksittäiset haastattelut joutuivat samaan julkisuuteen. Tahtomattaankin tavalliset uutisten seuraajat kokivat ne elokuvadraamana, ja muuttuivat huomaamattaan onnettomuustirkistelijöiksi: kuka itkee parhaat kyyneleet? Tässä kuva puhelinpylväästä, jossa riippumalla Niinistö pelastui! Katsokaa, tämä hotelli oli täynnä ruumiita! Näettekö, tässä paikalliset statistit sytyttävät rannalle kynttilöitä sopivana kevennyksenä draaman kiihkeämpien osin välissä. Mikää ei tuntunut todelliselta.

Tsunamin jälkeiset kuvat muoviin käärityistä ruumiista vertautuivat vaikkapa keskitysleirikuviin. Hirvittävää, mutta lähinnä historiankirjoihin kuuluvaa.

Nyt vainajat alkavat saapua joukkoomme hiljaa, arkisesti, suomalaiseen elämänmenoon kuuluvalla tavalla. Sanomalehtien kuolinilmoituksissa. "Menehtyi tsunamissa 26.12.2005."
"Kuollut 26.12.2005 Khao Lak, Thaimaa."

Kaivaten
muistoa kunnioittaen
rakastaen
äiti, isä
puoliso, lapset
sisaret
omaiset ja ystävät

Muistolause:
Tälle rannikolle minut kotiutettiin ja
irrotettiin siitä pitkälle matkalle.
(Viljo Kajava)

Ja nyt suru ja kuolema ovat hiljaisia ja arvokkaita. Ne koskevat ihmisiä ympärillämme. Suru kohdistuu ihmisiin, jotka ovat jättäneet jättäneet lähimpänsä yksin, jotka ovat jättäneet jälkeensä loppuelämän kokoisen aukon. Suru on ihmisten, joiden elämässä on korjaamaton tyhjä kohta. Kuolleet eivät enää ole statisteja etäisessä draamassa. Kuolleet elävät keskuudessamme, vaikka ovat kuolleita. Kuolleet elävät.

lauantaina, huhtikuuta 16, 2005

Kotikeittoista Kirkkojärveen

Kangasalan salaiset ympäristöagentit soutelivat viime syksynä pitkin Kirkkojärveä. Mystistä toimintaa jatkui neljän päivän ajan.

Kummalliset toimet alkoivat Japanista, josta saadun ohjeen mukaan insinööri Uuno Immonen keitteli bakteeriliuosta 1000 litraa hintaan 2000 €. Liuosta laimennettiin Kirkkojärven vedellä. Lopputulos oli 10 000 litraa lientä, jonka entinen kunnanvaltuutettu, diplomi-insinööri Antti-Jussi Tiitola ja eläkkeellä oleva ylilääkäri Ilari Grönholm soutuveneestä kaatelivat Kirkkojärveen.

Antti-Jussi Tiitola yritti saada kustannuksiin rahaa Kangasalan luonnonsuojeluyhdistykseltä, mutta yhdistys kieltäytyi. Kangasalan ympäristölautakunnan puheenjohtaja Raimo Kouhia on ihmeissään.

"Minulla ei ole ollut harmaintakaan aavistusta, mitä Kirkkojärvellä on menossa."

Kunnan ympäristösuojelutarkastaja Anna-Maija Hallikas kiistää, että asiaa olisi mitenkään käsitelty kunnassa. Pirkanmaan ympäristökeskuksen lupa- ja valvontaosaston päällikkö Kirsti Krogerus ei ole myöskään kuullut projektista.

"Täytyy pistää joku kyselemään, mistä tässä on oikein kyse."

Kunnanjohtaja Jukka Mäkelä ei myöskään ole antanut lupaa toiminnalle.

"Minulta ei ole pyydetty lupaa, en ole lupaa antanut, enkä olisi sitä voinutkaan
antaa jonkun suullisen informaation perusteella."


Projektiin osallistuneilta bakteereilta ei ole voinut lausuntoa pyytää, koska niistä ei löydy jälkeäkään. Niiden epäillään kuolla kupsahtaneen.

Yllä olevat kommentit ovat Aamulehden tekemistä haastatteluista. Blogin pitäjänä en kommentoi, koska olen sanaton hämmästyksestä.

perjantaina, huhtikuuta 15, 2005

Naisen euro

Anna Sorainen on toiminut Suomen Olympiakomitean viestintäpäällikkönä. Formula 1 -talli haki lapsenvahtia Kimi Räikköselle ja tarjosi hommaa Soraiselle. Virallinen nimitys on tietysti konsultti, mutta idea on paimentaa Kimiä tai ainakin vähentää vahinkoja, jos Kimi taas tekee jonkin julkisuustepposen. Soraisen piti hoitaa työ Olympiakomitean toimen ohella.

Anna Sorainen sopi sivutyöstään esimiehensä kanssa ja allekirjoitti sopimuksen McLaren-tallin kanssa. Sitten nousi kohu, jonka nostattajana lehtitietojen mukaan oli Arto Bryggare. Lopputulos on, että Anna Sorainen jättää Suomen Olympiakomitean ja ryhtyy päätoimiseksi McLaren-konsultiksi.

"Hirveä pettymys. Ne jotka halusivat tästä oikein kohua synnyttää, varmaan ovat
nyt tyytyväisiä"
sanoo Olympiakomitean pääsihteeri Jouko Purontakanen.

Aamulehden kommentoija Krista Lähteenkorva ilkeilee Annan isänmaallisuudesta ja kyselee:
"Eihän siinä vain raha puhunut, eihän?"
Kommentoidakseni kommentoijaa kummastelen, että nainen puree toista naista, kun palkoista puhutaan. Olemme juuri lukeneet lehdistä, että miehen euro on edelleen naisen 80 c. Olemme edelleen lukeneet, että se johtuu siitä, että naiset eivät vaadi rahaa. Jos Annan päätös johtui McLarenin tarjoamasta paremmasta palkasta, niin eikö tälle pitäisi mieluummin vaikkapa hurrata. Miehethän tekevät sitä koko ajan. Kun miesjohtaja jättää yhtiön kuin koira p-n p-stään, niin häntä ylistetään ja lehdet siteeraavat kunnioittavasti lausuntoja, miten hän kokee uuden työn haasteellisemmaksi ja miten hänellä ei enää ollut riittävästi annettavaa. Kukaan ei kysele saati kyseenalaista sitä, saako hän uudesta hommasta enemmän liksaa. Naisen on siis paitsi oltava miestä hoivaavampi, myös isänmaallisempi.

torstaina, huhtikuuta 14, 2005

Irja Tulosen huolet

Kansanedustaja Irja Tulonen on hyvin tunnettu hahmo Tampereella. Hän on kaununginvaltuustossa huolehtinut asioistamme ja on erityisen kiinnostunut vanhuksista, sairaanhoidosta ja muista sen kaltaisista asioista. Olen itse käynyt hänen kanssaan pitkän ja mielenkiintoisen keskustelun, kun Tampereella uhattiin sulkea vanhusten päiväsairaala.

Nyt Irja Tulonen on löytänyt lämpimästä sydämestään tilaa pahoinpidellyille jääkiekkoilijoille. Hän jätti eilen eduskunnan puhemiehelle kirjallisen kyselyn jääkiekkoilun väkivaltaisuudesta ja ettei asia tukehtuisi muiden kirjallisten kyselyiden alle, julkisti sen itse.

Tulosen mukaan "jääkiekkoilutoiminnan eettisyys pitäisi arvioida ennen valtionavun myöntämistä Suomen jääkiekkoliitolle". Lisäksi hän kysyy Tanja Karpelalta (jonka piikkiin koko kysymys itse asiassa kuuluu)"miten tämä aikoo estää valtionapujen käytön väkivaltaisuuksista aiheutuvien sakkojen maksamiseen".

Onhan se kurjaa katsella, miten pojat mätkivät toisiaan kaiken kansan silmien edessä, ja onhan Tampere jääkiekkokaupunki, joten tämä jalo peli on kaikkien tamperelaisten asia, mutta silti tulee mieleen, että meillä on vieläkin hoidottomia ja kodittomia vanhuksia irrallaan.

Tuli jostakin mieleeni kerran kuulemani tarina, jossa opettaja New Yorkin slummikoulussa kysyi synkältä neekeripojalta: "Montako jalkaa on heinäsirkalla?"
Poika katsoi ihaillen opettajaa. "Voi jee, olispa mulla sun ongelmas!"

keskiviikkona, huhtikuuta 13, 2005

Wikipedia uutisissa

Internet on nousemassa huomattavien medioiden joukkoon. Wikipediassa on artikkeli Jari Vilenistä. Lehtitietojen mukaan joku on eduskunnan koneelta käsin jatkuvasti korjannut artikkelia niin, että tiedot Vilenin gradusta poistuvat tai ainakin lievenevät. Sitten Wikipediasta vastaavat palauttavat kohdat ennalleen. Jos tarkoitus on pestä Vilenin mainetta, tulos on täsmälleen päinvastainen: juttu on aiheuttanut keskustelua Wikipediassa, artikkelin on lukenut moni, joka muuten ei olisi sen pariin eksynyt, lehtijutun on lukenut usea, joka ei Wikipediasta mitään tiedä, ja gradukysymys on uudelleen palannut ihmisten mieliin.

Kaiken lisäksi Jari Vilen on joutunut julkisesti tunnustamaan, ettei ole mikään tietokonenörtti:

- Valitettavasti oma osaamiseni ei riitä tämänkaltaisen järjestelmän
käyttämiseen. En osaa tietoa lisätä enkä päivittää, Vilén kertoo.


Vilenin oma epäilty on Jyrki Kasvi, joka puolestaan kiistää puuttuneensa gradukohtaan artikkelissa. Kasvi sanoo lisänneensä Wikipediaan vain Vilenin luottamustehtäviä. Wikipedian keskustelupalstalla edustajien maineesta huolta kantava kansalainen kirjoittaa, että "kyseessä on joku eduskunnan rakennuksissa oleva kansalaisten vapaasti käytettävä kone". Arvailu jatkuu.

tiistaina, huhtikuuta 12, 2005

Yhdysvaltain ilmatila

Perjantaina Yhdysvaltain viranomaiset määräsivät hollantilaisen KLM-lentoyhtiön koneen palaamaan takaisin Amsterdamiin. Koneessa oli 278 matkustajaa ja 15 hevosta. Se oli Kanadan ilmatilassa ja matkalla Meksikoon. Määräyksen mukaan koneessa oli kaksi henkilöä, joita Yhdysvallat ei halunnut ilmatilaansa.

Näitä kahta epäiltyä lukuunottamatta loput matkustajat ja hevoset pääsivät toisella lennolla lauantaina Meksikoon. Epäillyt siirtyivät toiseen koneeseen ja lensivät Lontooseen ja sieltä ilmeisesti kotimaihinsa. Heitä ei pidätetty eikä kuulusteltu, koska siihen ei ollut mitään syytä. Yhdysvaltojen viranomaiset eivät myöskään ilmaisseet halua puhua käännytettyjen kanssa. Kumpikaan ei ollut Alankomaiden tai minkään muunkaan Euroopan maan epäiltyjen listalla.

Hollantilaiset ovat erityisen käärmeissään siitä, että epäillyistä ilmoitettiin ja konetta vaadittiin palaamaan vasta, kun se oli Kanadan ilmatilassa. Yhdysvaltojen viranomaiset sanovat saaneensa tiedon epäillyistä Meksikon viranomaisilta, jotka vertasivat matkustajalistaa luetteloon terroriepäillyistä.

KLM on nyt alkanut tarkistaa kaikkien Yhdysvaltojen ilmatilan kautta lentävien koneidensa matkustajaluettelot. Yhdysvallat taas on päättänyt vaatia, että ylilentojen matkustajaluettelot tarkistutetaan heillä.

Erittäin hyvä asia, että Pohjoisnapa ei ole Yhdysvaltojen territorio - ainakaan toistaiseksi.

maanantaina, huhtikuuta 11, 2005

Kolmen uskonnon kesken

Ylen uutiset esittivät eilen kuvia äärijuutalaisista, joilta estettiin pääsy Al-Aksaan. Uutiset ovat tämän sekavan asian tiimoilta usein harhaanjohtavia. Temppelivuorella sijaitsevat islamin kolmanneksi pyhimmät paikat, joista Al-Aksan moskeijan mukaan koko vuorta usein nimitetään Al-Aksaksi. Samalla vuorella on kuitenkin myös juutalaisten pyhin paikka, ja sille osalle vuorta ei päästetä muslimeja. Näissä kahakoissa unohdetaan usein, että Temppelivuori on myös kristinuskon pyhä paikka, mutta kristityt eivät ainakaan toistaiseksi ole käyneet siellä rettelöimässä.

Toinen sekava tarina syntyy kolmesta surmatusta palestiinalaisesta. Palestiinalaislähteet sanovat, että nuorukaiset pelasivat jalkapalloa. Pallo karkasi ja kolme poikaa juoksi sen perään. Israelilaiset ampuivat heidät. Toisaalta CNN:n mukaan nuoret miehet olivat osallistumassa aseiden salakuljeukseen Egyptin puolelta. Kun he ryömivät aselastin kanssa, israelilaiset näkivät heidät. Pojat lähtivät juoksemaan takaisin Egyptin puolelle, jolloin heidät ammuttiin. Jos tämä väite olisi tullut Israelin sotilaviranomaisilta, kyseessä olisi ollut surkean tyypillinen väite-vastaväite -tarina, mutta CNN:n mukaan tämä versio on saatu Palestiinan turvallisuusviranomaisilta. Palestiinanlaisasioissa ei ole yhtä totuutta, ei edes kahta, vaan useita totuuksia sisäkkäin, päällekkäin ja toisensa peittävästi. Suomesta käsin on turhauttavaa ja vaarallista yrittää selvittää, miten asiat "todella" ovat.

sunnuntaina, huhtikuuta 10, 2005

Byrokraattista biljardia

Hätäpuhelu pomppi kuin biljardipallo eilisten Helsingin Sanomien mukaan maaliskuussa Suomen ja Ruotsin rajalla. Lumilautailija makasi Pullingin laskettelukeskuksen rinteessä lumessa, hänen lannenikamansa olivat murtuneet. Toveri soitti hätänumeroon. Pallo lähti pyörimään.

Soittajan kännykkä oli Suomen verkossa ja hätäpuhelu yhdistyi Suomeen. Suomen hätäkeskus siirsi puhelun Ruotsin Luulajaan. Luulajasta puhelu käännettiin Pullingin laskettelukeskukseen.

Laskettelukeskuksessa puhelimeen vastasi vuoropäällikkö. Hän ryhtyi selvittämään tapausta ja loukkaantuneiden olinpaikkaa. Siinä vaiheessa soittajan kännykästä loppui akku.

Vuoropäällikkö lähetti henkilökunnan jäsenen etsimään loukkaantunutta. Etsintä tapahtui aluksi moottorikelkalla ja lopuksi hiihtämällä. Vuoropäällikkö tilasi lisäksi ambulanssit sekä Suomen että Ruotsin puolelta. Suomalainen ambulanssi voitti puskurinmitalla. Potilas saatiin ylös hangesta kaksi tuntia loukkaantumisen jälkeen. Sinänsä nopeaa. Tuolla byrokratialla juttu olisi voitu kierrättää ulkoministeriönkin kautta, ja silloin apua olisi saanut odottaa pari päivää.

"Loukkaantuneen isän mukaan apu ei olisi viivästynyt, jos Lapin hätäkeskus olisi puhelun yhdistämisen sijaan luvannut hoitaa avunpyynnön Ruotsiin, josta taas olisi voitu yhteistyösopimuksen mukaan määrätä apu lähetettäväksi Pellosta",
kirjoittaa Helsingin Sanomat. Tämä olisi siis ollut nopein tapa asian hoitamiseksi?

Byrokraatit jatkavat peliä. Lapin hätäkeskuksen johtaja Olavi Lampinen pohtii, tekhtiinkö riskiarvio ja yhdistettiinkö puhelut oikein. Hannele Pokka suosittelee terveen järjen käyttöä, mutta se taitaa olla turhin tässä asiassa esitetty lausunto. Byrokratia ja terve järki ovat toisensa torjuvat määritelmät.

lauantaina, huhtikuuta 09, 2005

Terri Schiavon perintö

"Hindustan Timesin" eilisen numeron perusteella Terri Schiavon kuolemaa aletaan käyttää ennakkotapauksena eri puolilla maailmaa.

Biharissa Kanchan Devin aviomies ja poika vaativat oikeudelta ja Biharin kuvernööriltä lupaa armomurhaan. He lupaavat lahjoittaa Devin elimet lääketieteelle.

Aviomies, Tarkeshwar Chandravanshi, vakuuttaa, että vaimo on ollut kotonaan koomassa viisi vuotta. Hän ei ole avannut silmiään eikä osoittanut mitään tajunnan merkkejä, mutta hengittää. MIes väittää, että tila johtuu lääkärin väärästä hoidosta. "Hän kärsi jostakin sairaudesta. Tohtori antoi hänelle ruiskeen ja hän vajosi koomaan."

Vuonna 2001 Patnan korkein oikeus kielsi Devin armomurhan. Oikeuden mukaan se ei voinut sallia henkilön tappamista, ja eutanasia olisi ollut ristiriidassa hyvinvointivaltion periaatteen kanssa. Nyt perhe perustaa uuden anomuksensa Terri Schiavon tapaukseen. "Kuolema on parempi kuin kärsiminen," Devin poika Suraj sanoo ja lisää, että koko perhe rukoilee äidin kuoleman puolesta.

Intiassa eutanasia ei ole laillinen, mutta oikeudessa eri puolilla Intiaa on kesken vastaavia tapauksia.

Terrin tapauksen kaltaisia on Yhdysvalloissakin joka vuosi useita, ja ne hoidetaan hiljaisuudessa, mutta koska Terrin jutusta tuli niin perin julkinen, siihen varmasti törmätään vielä vuosienkin kuluttua.

perjantaina, huhtikuuta 08, 2005

Kutsumaton vieras

Zimbabwen presidentti Robert Mugabe osallistui paavin muistojumalanpalvelukseen Hararen katolisessa katedraalissa ja käytti tilaisuutta hyväkseen lausuakseen tuomitsevia sanoja länsivalloista, jotka hänen mukaansa surullisella tavalla vastustavat edesmenneen paavin rauhanpyrkimyksiä. Mitään rauhanpyrkimystä ei ole Mugaben ja Bulawayon arkkipiispa Pius Ncuben väleissä. Mugabe kutsuu Ncubea vähäjärkiseksi ja rukoilee Jumalaa tappamaan hänet, ja Ncuben mukaan Mugabe on häpeämätön.

Arkkipiispa taitaa olla oikeassa. Mugabella on ollut EU:n julistama matkustuskielto Euroopan maihin vuodesta 2002 asti. Silloin Mugabe esti EU:n vaalitarkkailijoiden tulon Zimbabween. Nyt Mugabe käyttää paavin hautajaisia hyväkseen. Hän on matkustanut Vatikaaniin. Italia ei voinut estää häntä saapumasta, koska Italian ja Vatikaanin väliset sopimukset eivät tee sitä mahdolliseksi.

Mugabella on mukanaan talousministeri ja delegaatio. Varmuutta ei ole siitä, seurasiko Mugaben vaimo häntä. Vaimo Grace on aina ollut Mugaben matkoilla mukana, ja häntä on varmaan ärsyttänyt matkustuskielto Euroopan suuriin ostoskeskuksiin.

Nyt kiinnostaisi seurata, pakkaako Italia Mugaben vikkelästi uudelleen lentokoneeseen vai onnistuuko hän, kerran maahan päästyään, saamaan myös kontaktin Berlusconin hallitukseen.

torstaina, huhtikuuta 07, 2005

Tak ili kak amerikkalaisittain

Vuonna 2003 Suomalais-venäläinen kauppakamari julkaisi idänkauppaan opastavan kirjan "Tak ili kak". Se vedettiin myynnistä tämän vuoden tammikuussa, koska sen epäiltiin kehottavan lahjonnan antamiseen. Ulkoministeri Tuomioja oli käsitellyt kirjaa nettipäiväkirjassaan tavalla, joka herätti tällaisia epäilyjä.

Valtakunnansyyttäjänvirasto tutki asian ja totesi:


Suomalais-venäläisen kauppakamarin julkaisema idänkaupan opaskirja ei kehota tai houkuttele lahjontaan.Kirjassa lahjontaan suhtaudutaan pikemminkin kriittisesti kuin hyväksyvästi. Teoksen esitystavasta ei ole pääteltävissä, että teoksella olisi tahallaan kehotettu tai houkuteltu rikoksen tekemiseen.
Tältä osin asia on Suomessa loppuun käsitelty. Nyt ovat Yhdysvallat kiinnostuneet, ja koska heille kuuluvat kaikki asiat maan päällä, he ovt vetäneet tämänkin kirjan taas esiin.

Yhdysvaltain suurlähetystö on tehnyt Suomelle kirjallisen tiedustelun Suomalais-venäläisen kauppakamarin idänkaupan opaskirjasta, joka käsittelee venäläistä liikekulttuuria ja muun muassa lahjontaa. Yhdysvaltain suurlähetystö kysyy tiedustelussaan, miksi Suomi OECD:n jäsenmaana on tukenut kirjan julkaisua. Suurlähetystön tiedustelu oli osoitettu ulko-, oikeus- sekä kauppa- ja teollisuusministeriölle. Heille vastattiin, että kas, kun kirjassa ei ollut mitään laitonta.

Yhdysvaltain tiedusteluun voisi kai kommentoida kuten George Eliotin kirjassa "Middlemarch": "Kysyä saa, tiedustella kyllä sopii. Sopii esittää asiansa kysymyksen muodossa. Suurtenkin puhujien tiedetään käyttäneen tätä kielikuvaa."

Suomalais-venäläinen kauppakamari on ohjeissaan paremminkin realismin kuin idealismin puolella, mikä on helkkarin hyvä asia, koska kaupan alalla idealistit menevät konkurssiin. Viime aikoina uutisoituja asioita ovat mm.

Valuutanvaihtajat ovat uudelleen alkaneet vaatia asiakkaan passia nähtäväksi valuutan myynnin ja oston yhteydessä, vaikka vuonna 2004...

Keskuspankin tiedostojen varkaus ja tietojen myynti vapaasti markkinoilla aiheutti Venäjällä skandaalin jokin aika sitten. Lainvalvontaviranomaiset...

Venäjän tullista erotettiin vuonna 2004 noin 6200 henkilöä, mikä on lähes 10 % kaikista tullin palveluksessa olevista. Asiasta kertoi...



Uutisten loppuosa on tarkoitettu vain kauppakamarin jäsenille.

keskiviikkona, huhtikuuta 06, 2005

Tamperelainen opettajaskandaali

Tampereella on käyty puoli vuotta kiistaa MS-potilaan kelpoisuudesta vakinaieen opettajanvirkaan. Mainittu opettaja, Sanna Vitikainen, oli hoitanut virkaansa määräaikaisena erittäin pätevästi, hän oli oppilaiden ja muiden opettajien suosiossa ja hoiti kaikki työhön kuuluvat tehtävät. Vänen virkansa vakinaistettiin, mutta heinäkuussa 2004 koulutuslautakunnan jaosto perui vaikinaistamisen työterveyslääkärin lausunnon perusteella. Työterveyslääkäri epäili, että Vitikainen olisi kykenemätön hoitamaan virkaan kuuluvia liikuntatunteja.

Helmikuussa 2005 hallinto-oikeus kumosi jaoston päätöksen Taysin neurologian erikoislääkärin lausunnon perusteella. Vitikainen on koko talven hoitanut virkaansa määräaikaisena, myös liikuntatunteja. Maaliskuussa 2005 Tampereen kaupunki päätti valittaa hallinto-oikeuden ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta onneksi kaupungihallituksen puheenjohtaja Timo Nieminen on tervejärkinen mies ja otti asian kaupunginhallituksen päätettäväksi. Kaupunginhallitus puolestaan päätti äänin 7-4 luopua valituksesta.

Näin tamperelaisittain on valittaen todettava, että kaupunginhallituksen päätökseen jätti eriävän mielipiteensä sosiaalidemokraattien ryhmä ja kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen. Tekee pahaa ajatella, että Tampereen tsaari ja demarit nuljuilevat tällaisesta asiasta. Toki juttu olisi ollut erilainen, jos opetaja olisi ollut kykenemätön hoitamaan virkaansa tai osia siitä. Mutta kun hän on koko ajan hoitanut sen! Millä järjellä päätetään, että ihminen pystyy tekemään jotakin määräaikaisena, mutta ei vakinaisena?

Sanna Vitikaisen mukaan kokoomuksen edustajat tulivat itse tutustumaan hänen työhönsä, mutta yhtään demaria ei haluttanut nähdä omasilmäisesti, millainen henkilö ja millainen työ heidän pallottelunsa takaa löytyy. Olisikohan savupiippukaungin demareilla aika palata maan päälle? Kuuleeko puolue, maa kutsuu! Kansaa ei ole vain se tuulipukuporukka Tammelan torilla, jolta on kiva kerätä ääniä kahvikupillisen ääressä. Kansaa ovat kaikki hallintoalamaiset, myös ne työtätekevät tai muuten hiljaiset.

Lisäykseksi mainittakoon, että tämä juttu oli tamperelainen erikoisuus. Muuallakin Suomessa on vastaavista sairauksista kärsiviä opettajia, eikä heidän ole tarvinnut käydä läpi tällaista rumbaa.

tiistaina, huhtikuuta 05, 2005

Virka-aseman väärinkäyttö

Keskusrikospoliisin yhdysmies Pekka Sailio on taas neuvottelemassa Pietarin poliisijohdon kanssa. Kyseessä on normaali yhteistyö, mutta tällä kertaa joudutaan vakavasti keskustelemaan Pietarin miliisin uudesta, turisteihin kohdistuvasta ryöstöaallosta. Viimeksi asiasta jouduttiin puhumaan 2003, ja silloin tilanne hetkeksi rauhoittui. Nyt on taas meneillään varsinainen rikosaalto.

Miliisin menetelmä on pysäyttää turisteja, vaatia matkustusasiakirjoja tai väittää etsivänsä huumeita. Paikan päällä tehdään ruumiintarkastus, ja rahat ja kännykät siirtyvät miliisin haltuun. Eräs esimerkki oli neljän turistin ryhmä, jotka matkalla ravintolasta hotelliin joutuivat kahden eri miliisiryhmän ryöstämiksi.

Ilmeisesti Pietarin miliisin tekemät rikokset menevät hiukan eri piikkiin kuin Suomen poliisin (jos nyt voisi edes kuvitella Suomen poliisia ryöstelemässä ihmisiä). Sailion mukaan kyseessä ei ole varsinainen ryöstö, vaan pelkkä virka-aseman väärinkäyttö, koska miliisi ei sentään käytä väkivaltaa varastaessaan ihmisten omaisuutta. Mosnews taas toteaa ilahtuneesti, että virkapukuiset miliisit näyttävät tällä kertaa olevan vapaalla, kun taas edellisen varkauskierroksen he hoitivat virka-aikana. Asiat ovat siis selvästi jokseenkin kunnossa, miksi yleensä valittaa? Tämähän on melkein normaalia virkatoimintaa miliiseiltä, eikö totta? Kaiken lisäksi Sailion mukaan ryöstöt eivät kohdistu vain suomalaisiin, vaan kaikkiin turisteihin, joten ei vedetä hernettä nenään, vaan matkaillaan vain iloisesti Pietariin. Kunhan muistamme, että emme kaupungille lähtiessämme ota mukaan rahaa emmekä kännyköitä, liikumme vain päiväsaikaan ja joukolla. Eikö raiskausten uhreille tavata antaa samantapaisia ohjeita? Viimeksi muistaakseni eduskunnan puheenjohtajatasolta.

maanantaina, huhtikuuta 04, 2005

Tsunami ja lupaukset

Kun tieto tsunamin suomalaisuhreista tuli, useat hallituksen jäsenet, erityisesti Matti Vanhanen, lupasivat valtion korvaavan kaikki kulut. "Rahasta ei ole kysymys", sanoi Vanhanen.

Nyt on tulosten seuraamisen aika. Aamulehdessä eilen haastateltu, koko perheensä menettänyt Marjatta Sunna kertoo saamastaan virallisesta tuesta ja avusta. Ensimmäisten hädän hetkien aikana hän yritti yhteyttä eri suuntiin kaikkiaan 207 tekstiviestillä. Hänen lopulta tavoittamansa ulkoministeriö ja matkatoimisto lupasivat molemmat ottaa yhteyttä takaisin. Kumpaakaan yhteydenottoa ei ole kuulunut tähän päivään mennessä. matkatoimistolta tuli toki aikanaan surunvalittelukirje.

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi kunnille tammikuun puolivälissä ohjeet, joiden mukaan kuntien on tarjottava turmasta pelastuneille ja menehtyneiden omaisille psykososiaalista apua ja huolehdittava, ettei taloustilanne turman vuoksi romahda.

Marjatta Sunna yritti itse ja useiden yksityisten ihmisten avulla saada jotakin apua kolmen kuukauden ajan, kunnes hänelle nyt on järjestynyt ensimmäinen terapiakäynti. Kela ilmoitti avuliaasti, että terapiakäynneistä kuuluu 50 euron omavastuu käynniltä. Mitään erityiskohtelua ei ollut luvassa. Kuukauden kokonaisomavastuu, 250 €, oli täysin mahdoton Sunnan tuloilla. Lopulta, pitkän taistelun jälkeen, Sunna on päässyt 6 euron omavastuun piiriin.

Helsingissä uhrien hoitopalvelua koordinoiva henkilö sanoo, että kaikkiin turmasta pelastuneisiin otettiin yhteyttä kirjeitse. Viime aikoina on alettu keskustella, pitäisikö menehtyneiden omaisiinkin ottaa yhteyttä. Lehdessä (tarkaoittaa ilmeisesti Helsingin Sanomia - meillä täällä susirajan takana on toiset lehdet) oli tammikuussa ilmoitus palveluista, mutta hädässä olevat eivät lue lehtiään kovin tarkoin. Vainajien vastaanottotilaisuudessa olisi kuulemma voinut puhua tunnoistaan, mutta usean vainajan yhteisessä, siunaustilaisuuden luontoisessa tilaisuudessa ei ole helppo nykiä ketään hihasta ja alkaa puhua yksityisestä kivustaan.

Hoitokulut ovat edelleenkin yksittäisten kuntien vastuulla, mikä selittää nihkeän hoitoon pääsyn. Valtio väittää, että kunnat voivat laskuttaa valtiota, mutta edelleenkin on täysin auki, mihin instanssiin ne laskut pitäisi lähettää, puhumattakaan siitä, miten niitä sitten kohdellaan.

En välittäisi kuulua "sitähän minä heti sanoin" -koulukuntaan, mutta nyt täytyy sanoa "sitähän minä heti sanoin". Kyllä Suomessa on ennenkin sanottu eduskunnassa, puhujanpöntössä, hetken huumassa monenlaista, joka sitten on yön yli nukkumisen jälkeen hiljaa haudattu.

Ei kai kukaan tosissaan uskonut?

sunnuntaina, huhtikuuta 03, 2005

Simo Frangenin huolet

Eduskunnalla on outo tapa pihdata pikkuasioissa ja mättää rahaa menemään lapiolla. Lapio otetaan käyttöön, kun kyse on kansanedustajista. Pihtaus taas, kun puhutaan hallintoalamaisista. Simo Frangen teki virheen, kun alkoi selvittää takkuilevaa laajakaistayhteyttään. Takkuilu johtui Rosa Meriläisen laajakaistayhteydestä, joka tuli samaan asuntoon. Jos Rosa olisi selvittänyt asiaa, hän varmaan olisi saanut kaikki kulunsa ja vielä korvausta kivusta ja särystä. Kun Simo Frangen pyysi eduskunnalta 65 € puhelinkulujaan ja lisäksi kohtuullista 200 € korvausta free lance -työläiseltä hukkaan menneestä työajasta, hänelle myönnettiin vain kulut. Mahdollisesti eduskunnan taloustoimisto ei tunne käsitettä "työaika"?