Naisellista empatiaa

Tai alaotsikkona "Sattuipa kunnioitettavalle tohtorille paha päivä".

Terveyskeskuslääkärille osui pahantuulinen 3-vuotias. Lapsi oli pahalla päällä, koska vastaanottoaika oli osunut päiväunien aikaan. Lisäksi lapsi oli kärsinyt korvatulehduksista ja pelkäsi valmiiksi lääkärille menoa. Lapsi halusi juoda ensin vettä ja katsoa lääkäritädin tavaroita. Helppoja tapoja rauhoittaa lasta ja luoda luottava suhde - niinhän sitä luulisi. Tämä lääkäri ei paapomista suvainnut. Sen sijaan hän tökkäsi varoittamatta kylmän stetoskoopin lapsen vatsaa vasten. Lapsi alkoi huutaa. Sen jälkeen lapsi alkoi päristellä suullaan. Normaalia lapsen, ja vielä kipeän ja rätyisen lapsen käytöstä.

Lääkäri löi lasta ja sanoi kauhistuneelle äidille, että lapsi ensin sylki lääkäriä. Yksinhuoltajaäitiä naislääkäri loukkasi sanomalla, että "kyllä näkee, että lapsi on elänyt vain äidin kanssa, kun on niin villi". Sen jälkeen lääkäri kieltäytyi kirjoittamasta silmätippoja, koska "niitä ei kuitenkaan saisi laitettua noin villille lapselle", väitti, että lapsi oli häiriintynyt ja kysyi, onko tätä tutkittu.

Lääkäriltä vaaditaan kirjallista selvitystä. Vähintäänkin. Onhan sitä kuultu, että terveyskeskuksiin on vaikea saada lääkäreitä, mutta tietynlaiset käytöshäiriöt on kyllä saatava kitketyiksi pois. Miten olisi tällaiselle lääkärille erikoistuminen ruumishuonepatologiksi? Siellä potilaat eivät huuda.

Vakavasti puhuen, kuuluuko lääkärikoulutukseen minkäänlaisia psykologiaopintoja? Aikuinenkin saattaa olla empatian tarpeessa, jos hän on sairas, peloissaan, kärsii kipuja. Omalle isoäidilleni osui gerontologian erikoislääkäri, nainen hänkin, joka halusi leikata tulehtuneesta varpaasta osan lihaa pois ilman puudutusta ja raivosi minulle ja sairaanhoitajalle, kun sanoin, että potilaalla on heikko sydän ja vähintäänkin tarvittaisiin nitroa tai jotakin vastaavaa käsille. Lopputulos koko kidutuskohtauksesta oli potilaan fyysinen romahdus, pysyvään sairaalahoitoon päätyminen ja jonkin ajan kuluttua kuolema. Se sydän kun ei kestänyt.

Huomasin juuri, että alitajuinen painovirhe oli ensin saanut minut tituleeraamaan kyseistä teurastajaa nimikkeellä "gerontologian rikoslääkäri". Hänetkin toivottaisin patologian osastolle, mieluiten lappu varpaassa.