Naisen euro

Anna Sorainen on toiminut Suomen Olympiakomitean viestintäpäällikkönä. Formula 1 -talli haki lapsenvahtia Kimi Räikköselle ja tarjosi hommaa Soraiselle. Virallinen nimitys on tietysti konsultti, mutta idea on paimentaa Kimiä tai ainakin vähentää vahinkoja, jos Kimi taas tekee jonkin julkisuustepposen. Soraisen piti hoitaa työ Olympiakomitean toimen ohella.

Anna Sorainen sopi sivutyöstään esimiehensä kanssa ja allekirjoitti sopimuksen McLaren-tallin kanssa. Sitten nousi kohu, jonka nostattajana lehtitietojen mukaan oli Arto Bryggare. Lopputulos on, että Anna Sorainen jättää Suomen Olympiakomitean ja ryhtyy päätoimiseksi McLaren-konsultiksi.

"Hirveä pettymys. Ne jotka halusivat tästä oikein kohua synnyttää, varmaan ovat
nyt tyytyväisiä"

sanoo Olympiakomitean pääsihteeri Jouko Purontakanen.

Aamulehden kommentoija Krista Lähteenkorva ilkeilee Annan isänmaallisuudesta ja kyselee:

"Eihän siinä vain raha puhunut, eihän?"

Kommentoidakseni kommentoijaa kummastelen, että nainen puree toista naista, kun palkoista puhutaan. Olemme juuri lukeneet lehdistä, että miehen euro on edelleen naisen 80 c. Olemme edelleen lukeneet, että se johtuu siitä, että naiset eivät vaadi rahaa. Jos Annan päätös johtui McLarenin tarjoamasta paremmasta palkasta, niin eikö tälle pitäisi mieluummin vaikkapa hurrata. Miehethän tekevät sitä koko ajan. Kun miesjohtaja jättää yhtiön kuin koira p-n p-stään, niin häntä ylistetään ja lehdet siteeraavat kunnioittavasti lausuntoja, miten hän kokee uuden työn haasteellisemmaksi ja miten hänellä ei enää ollut riittävästi annettavaa. Kukaan ei kysele saati kyseenalaista sitä, saako hän uudesta hommasta enemmän liksaa. Naisen on siis paitsi oltava miestä hoivaavampi, myös isänmaallisempi.