torstaina, elokuuta 04, 2005

Puhelimen välityksellä ihan terve

Helsingissä diabeetikko oli kävelemässä töistä kotiin aamuyöstä, kun verensokeri romahti. Mies soitti "ensimmäisenä mieleen tulevaan" eli poliisin numeroon. Poliisi kehotti soittamaan hätänumeroon. Hätäkeskus kieltäytyi auttamasta, koska mies oli "puhelimen välityksellä ihan terve". Lopulta numerovälitys tarjosi taksia, joka tuli ja pelasti miehen, vaikka tämä tunnusti, ettei hänellä ollut sillä hetkellä yhtään rahaa. "Siinä tilanteessa sillä ei tietenkään ollut mitään merkitystä", sanoi taksinkuljettaja.

Tuleepa mieleen Tampereelta parin viikon takainen tapaus, kun mies sai kovan hammassärkykohtauksen sunnuntaina. Kipu sai sydänvikaisen miehen sydämen reistailemaan. Häntä hätäkeskus kehotti soittamaan lääkäritiedusteluun 10023. Se ei kuitenkaan toimi kännykästä soitettaessa, mitä hätäkeskus joko ei tiennyt tai ei siitä välittänyt. Maksullinen numerotiedustelu tarjosi samaa toimimatonta numeroa.

Mies yritti uudelleen hätäkeskusta ja pyysi Hatanpään sairaalan päivystykseen. Hätäkeskuksesta kuului kovaa paperin kahinaa ja reipas ääni ilmoitti: "Kyllä täällä kaikenlaisia mainoksia on, mutta tuollaista numeroa ei kyllä löydy." Hätäkeskus! Hakee puhelinluettelosta sairaalan päivystysnumeroa eikä löydä! No, uusi soitto maksulliseen, joka sentään löysi kyseisen sairaalan päivystyksen, josta taas ilmoitettiin, että heinäkuussa sunnuntaina ei yksikään hammaslääkäri ota Tampeeella vastaan, mutta jos potilas tulee ensiapuun, hänelle voidaan antaa kipupiikki.

Jos joudutte hätään ja mieleenne tulee soittaa hätäkeskukseen, jättäkää silleen. Nekin kalliit minuutit voitte säästää, jos sovitte tuttujenne tai naapureidenne kanssa keskinäisestä avunantorenkaasta. Julkiselta vallalta on turha pyytää apua, sitä ei joko haluta tai osata antaa.