Kalat ja järvet
Miten vieraantuneita me olemme nykyään tosielämästä? Filosofian maisteri Marjo Tarvainen on tehnyt väitöstutkimuksen, jonka mukaan kaloista on "vain vähäistä haittaa vesistöille".
Tutkimuksessa on muun muassa selvitetty särkien fosforin eritystä.
Olen viettänyt lapsuuden kesäni järven rannalla. Kalastimme lahnoja ja särkiä, jotka annettiin kissoille. Järvesä kasvoi kaikenlaista, mitä järvissä siihen aikaan kasvoi; ulpukoita, lumpeita, järvikaislaa, järvikortetta, ahvenruohoa ja muuta asiaan kuuluvaa. Isä veteli vedestä haukia. Söimme kaikki kesät perunoita, haukea ja lahnaa eri tavoin valmistettuina, talkkunoita ja piimää. Laiturin alla ui ahvenia.
Kenellekään ei tullut mieleen, että kalat voisivat olla vahingollisia järville. Kalat ja järvet kuuluivat yhteen. "Kalojen aiheuttama sisäinen ravinnekuormitus" oli aivokummajainen, joka ei tullut kenenkään pieneen mieleenkään.
Missä virtuaalimaailmassa me nykyään elämme?
Tutkimuksessa on muun muassa selvitetty särkien fosforin eritystä.
Tutkimuksessaan Tarvainen tarkasteli kalojen vaikutusta järvivesien laatuun.
Kalat voivat ylläpitää rehevöitymistä ja aikaansaada leväkukintoja. Väitöskirjassa tutkittiin, mitkä mekanismit voisivat johtaa tähän. (IL)
Olen viettänyt lapsuuden kesäni järven rannalla. Kalastimme lahnoja ja särkiä, jotka annettiin kissoille. Järvesä kasvoi kaikenlaista, mitä järvissä siihen aikaan kasvoi; ulpukoita, lumpeita, järvikaislaa, järvikortetta, ahvenruohoa ja muuta asiaan kuuluvaa. Isä veteli vedestä haukia. Söimme kaikki kesät perunoita, haukea ja lahnaa eri tavoin valmistettuina, talkkunoita ja piimää. Laiturin alla ui ahvenia.
Kenellekään ei tullut mieleen, että kalat voisivat olla vahingollisia järville. Kalat ja järvet kuuluivat yhteen. "Kalojen aiheuttama sisäinen ravinnekuormitus" oli aivokummajainen, joka ei tullut kenenkään pieneen mieleenkään.
Missä virtuaalimaailmassa me nykyään elämme?