Yksi kriisi kerrallaan, kiitos!

Tämähän on vanhastaan tuttua: uusi kriisi ajaa entisen lööpeistä. Irakissa saa nyt vapaasti räjäytellä ihmisiä palasiksi, koska Libanon on kiinnostavampi. Afganistan suorastaan pölyää vanhuuttaan. Ja Darfurin alue on niin menneen talven lumia, että paikka ei taida löytyä edes kartoista.

Siitä huolimatta Darfurissa väkivalta sen kuin kiihtyy.

Darfurissa surmattiin heinäkuussa kahdeksan avustustyöntekijää. Myös avustusjärjestöjen kulkuneuvojen kaappaukset, hyökkäykset autoja vastaan ja ryöstely ovat lisääntyneet, kertoo YK:n hätäapua koordinoiva Ocha-järjestö.

Myös neljä avustusjärjestöä, Care, International Rescue Committee, Oxfam ja World Vision kertovat avustustyöntekijöihin kohdistuneen väkivallan olleen heinäkuussa pahinta koko kolmivuotisen konfliktin aikana. Surmien ja hyökkäysten lisäksi ryöstettiin tai kaapattiin yli 20 avustuskulkuneuvoa.

Samaan aikaan ovat lisääntyneet väkivaltaisuudet darfurilaisia kohtaan, mikä lisää entisestään alueen humanitaarista kriisiä. (YLE)

Pulma on myös siinä, että kun jonkinlainen sopimus on saatu aikaan, kaikki huoahtavat helpotuksesta. Vähät siitä, mitä todellisuudessa tapahtuu; nimet ovat pilkkuviivalla, joten voidaan ruveta sorvaamaan sanaleikkejä seuraavan kriisin papereihin. Kunhan vain YK sopii mukavista sanankäänteistä Libanonin kriisin suhteen, sekin pikku ongelma voidaan poistaa listalta. Onhan julkilausuma tehty.

Darfuriin palatakseni, ainoa taho tällä hetkellä, joka Darfuria auttaa, taitaa olla TV-sarja "Teho-osasto". He ovat lähettäneet lääkäri Prattin paikalle. Pysykää kanavalla torstaisin.