Kalat ja järvet
Miten vieraantuneita me olemme nykyään tosielämästä? Filosofian maisteri Marjo Tarvainen on tehnyt väitöstutkimuksen, jonka mukaan kaloista on "vain vähäistä haittaa vesistöille".
Tutkimuksessa on muun muassa selvitetty särkien fosforin eritystä.
Olen viettänyt lapsuuden kesäni järven rannalla. Kalastimme lahnoja ja särkiä, jotka annettiin kissoille. Järvesä kasvoi kaikenlaista, mitä järvissä siihen aikaan kasvoi; ulpukoita, lumpeita, järvikaislaa, järvikortetta, ahvenruohoa ja muuta asiaan kuuluvaa. Isä veteli vedestä haukia. Söimme kaikki kesät perunoita, haukea ja lahnaa eri tavoin valmistettuina, talkkunoita ja piimää. Laiturin alla ui ahvenia.
Kenellekään ei tullut mieleen, että kalat voisivat olla vahingollisia järville. Kalat ja järvet kuuluivat yhteen. "Kalojen aiheuttama sisäinen ravinnekuormitus" oli aivokummajainen, joka ei tullut kenenkään pieneen mieleenkään.
Missä virtuaalimaailmassa me nykyään elämme?
Tutkimuksessa on muun muassa selvitetty särkien fosforin eritystä.
Tutkimuksessaan Tarvainen tarkasteli kalojen vaikutusta järvivesien laatuun.
Kalat voivat ylläpitää rehevöitymistä ja aikaansaada leväkukintoja. Väitöskirjassa tutkittiin, mitkä mekanismit voisivat johtaa tähän. (IL)
Olen viettänyt lapsuuden kesäni järven rannalla. Kalastimme lahnoja ja särkiä, jotka annettiin kissoille. Järvesä kasvoi kaikenlaista, mitä järvissä siihen aikaan kasvoi; ulpukoita, lumpeita, järvikaislaa, järvikortetta, ahvenruohoa ja muuta asiaan kuuluvaa. Isä veteli vedestä haukia. Söimme kaikki kesät perunoita, haukea ja lahnaa eri tavoin valmistettuina, talkkunoita ja piimää. Laiturin alla ui ahvenia.
Kenellekään ei tullut mieleen, että kalat voisivat olla vahingollisia järville. Kalat ja järvet kuuluivat yhteen. "Kalojen aiheuttama sisäinen ravinnekuormitus" oli aivokummajainen, joka ei tullut kenenkään pieneen mieleenkään.
Missä virtuaalimaailmassa me nykyään elämme?
posted by Timjami at 10:19 ap.
4 Comments:
"Kalastimme lahnoja ja särkiä, jotka annettiin kissoille."
Enää ei "roskakaloja" kukaan viitsi kalastaa, ja kissoille avataan purkki. Ja kun kalastetaan vain "arvokaloja", niin särkien ja lahnojen kaltaisten "roskakalojen" kannat kasvavat niin, että alkavat vaikuttaa vesistöjen rehevöitymiseen.
Kalastushan vaatii nykyään veneen, jossa on enemmän vapoja kuin neuvostoajan vakoilu-troolareissa oli antenneja. Ei kukaan enää mato-ongella viitsi kalastaa... Ja lahnankin syönti kuulostaa monelta omituiselta....
Saattaa olla että toimittaja on poiminut Marjon tarinoista raflaavat osat. Oman ja tuttujen väitöskirjoista kirjoitetun perusteella sanoisin, että itse kirjan viesti on yleensä päinvastainen sanomalehtien referaatteihin nähden.
En tiedä minkälaisia uusia tuloksia tuossa uudessa tutkimuksessa on tehty, mutta tähänastinen käsityshän on ollut se, että rehevöityneen järven tilaa voidaan parantaa tehokalastamalla roskakalaa (särkeä, lahnaa...) pois. Ajatuksena on kaiketi ollut ottaa ravinnekuormaa pois kierrosta ja parantaa elinolosuhteita arvokkaimille kaloille.
Alkusyynä rehevöitymeen ei tietenkään ole kalat, vaan yleensä maatalous. Roskakalojen kantojen räjähtäminen johtuu lisäksi osaksi siitä, että kalastuspaine kohdistuu suurempana petokaloihin, kuten haukeen.
Hmmm....
Jos voidaan sanoa, että "ihmisestä on haittaa maapallon biosfäärille", ni sit voidaan varmaan sanoa myös, että "kaloista on haittaa sisävesille". Ku vaan ensin tehdään selväksi, että mitkä on mittarit, joilla edut ja haitat mitataan.
Lähetä kommentti
<< Home