Elämää Smaragdikaupungissa

YLEn Uutiset seuraavat usein erinomaisesti mielenkiintoisia uutisia, mutta he voisivat olla hiukan täsmällisempiä lähteen ilmoittamisessa. Tänään he uutisoivat Washington Postin tietoja Bushin hallinnon uskomattomista munauksista Irakissa vuosina 2003-2004. Nämä mokat ovat suurelta osin syynä tämänhetkiseen tilanteeseen.

Lähi-idän ongelmia tuntemattomat johtajat ajoivat lähinnä vain Yhdysvaltain sisäpolitiikasta tuntemiaan asioita, mikä pahensi Irakin sodanjälkeistä kaaosta, The Washington Post kirjoittaa.

Sen mukaan uudet johtajat pyrkivät muun muassa tuomaan Irakiin tasaveromallin, myymään valtion omaisuutta ja lopettamaan miljoonille irakilaisille elintärkeän ruoka-annosten jakelun. Maata repivältä väkivallalta johtajat sen sijaan sulkivat silmänsä. (YLE)

Minulta meni paholaisen oma aika, kun jäljitin uutista. Lopulta selvisi, että kyseessä on referaatti kirjasta. Kirja on Rajiv Chandrasekaran: Imperial Life in the Emerald City. Kirjan arvostelu Washington Post -lehdessä alkaa:

When President Bush announced in May 2003 that he was appointing L. Paul Bremer as the top U.S. civilian official in Iraq, I received an e-mail from one of his former business colleagues: "I just heard that Jerry [Bremer's nickname] will be running Iraq. And the Iraqis thought that the worst we could do was to bomb them."

Chandrasekaran kertoo, miten erittäin pätevä lääkäri Irakin terveyshallinnon johdossa korvattiin Bushin lojalistilla:

James K. Haveman Jr., a social worker whose experience as the community-health director for Michigan's former Republican governor, John Engler, had followed a stint running "a large Christian adoption agency in Michigan that urged pregnant women not to have abortions."

Tämän abortinvastustajan tärkein ja kiireellisin tehtävä sodan ja sisällissodan repimässä Irakissa oli nostattaa suuri tupakanvastustamiskampanja. Toinen saman hengen lapsi sai vastuulleen Irakin kaoottisen liikenteen, jota USA:n armeijan läsnäolo ei yhtään helpottanut. Hän tilasi ja käännätti arabiaksi Marylandin liikennelain ja tipautti irakilaisten niskaan sellaisia määräyksiä kuin "jalankulkijoiden on pimeällä tai pilvisellä säällä kannettava valoa tai käytettävä heijastavia vaatteita".

Smaragdikaupunki on ymmärtääkseni peräisin Ozin velhosta. Vahinko, että USA:lla ei ollut Ozin velhoa käsillä; Irak olisi tarvinnut sellaista.