Tapaus David Irving

David Irving on taas ylittänyt uutiskynnyksen Suomessakin. Eikö unohduksen pölyn voisi antaa laskeutua tapaus Irvingin ylle? Hän kirjoitti aikoinaan mielenkiintoisia, joskin kiisteltyjä historiateoksia Saksasta ja toisesta maailmansodasta. Kun uudet aiheet loppuivat ja raha lakkasi tulemasta, hän ajautui uusnatsien piireihin. Sen jälkeen hän on jatkuvasti pyrkinyt julkisuuteen antamalla keskenään ristiriitaisia lausuntoja erityisesti juutalaisten joukkomurhasta. Jos näitä lausuntoja olisi antanut vaikkapa Klu Klux Klan -johtaja David Duke (jonka tilaisuuksissa Irving kävi puhumassa), Helsingin Sanomat ei olisi niitä julkaissut. Kun mielipiteitä esittää mies, joka sentään on joskus ollut ihan kunnollinen tutkija, ne päätyvät otsikoihin.

En viitsi paneutua Irvingin mielipiteisiin juutalaismurhista - David Irvingistä on pitkä artikkeli esimerkiksi Wikipediassa. Mainitsen vain ohimennen, että hänen jutuissaan puhutaan vain Auschwitzista ikään kuin se olisi ollut ainoa tuhoamisleiri. Kummastelen, että yleensä päästetään julkisuuteen mies, jolla on ilmeinen marttyyrikompleksi - hän on esittänyt lausuntoja kaikesta, mikä voisi suututtaa, kuten mustista ja naisista. Esimerkkinä seuraava lausunto:

…But now we have women reading out news to us. If they could perhaps have their own news which they were reading to us, I suppose [laughter], it would be very interesting.

For the time being, for a transitional period I'd be prepared to accept that the BBC should have a dinner-jacketed gentleman reading the important news to us, following by a lady reading all the less important news.

Ehkä Helsingin Sanomat voisi sijoittaa Irvingin lausunnot huumoripalstalle?