sunnuntaina, marraskuuta 20, 2005

Vaitelias kirveskansa

Suomalaisten kummallinen haluttomuus kuuluttaa ongelmista tuli taas esiin, kun junaliikenne katkesi Tampereella ja sadat matkustajat joutuivat odottamaan puolitoistakin tuntia.

Asemalla ei kuulutettu, mistä oli kyse. Ihmiset tungeksivat lipunmyyntipisteillä kysymyksineen ja sana kiersi matkustajien parissa suusta suuhun. Näinhän se aina käy. Oli kyseessä pommiuhka tai tulipalo matkustajalautalla tai junarikko, henkilöstö yrittää toimia ja touhuta, mutta kenellekään ei tule mieleen, että matkustajat voisivat olla tiedon tarpeessa.

Aamulehden mukaan VR:n Länsi-Suomen alueen tiedottaja Marja Merta pahoittelee:

Ei vaikeneminen ole ollut tarkoitus. Kuulutusten saaminen on varmaan kestänyt, kun koko porukka tekee töitä vian korjaamiseksi ja korvaavan liikenteen järjestämiseksi.


Oikein ja hyvin, mutta kyllä matkustajien olisi pitänyt olla priorisoinnissa jossakin asemassa. Eivät vain ajatelleet. Olisivat vaikka panneet ne lipunmyyjät ämyrin kanssa asemahalliin, kun he kuitenkin joutuivat selittämään ihmisille yksitellen asiaa.

Tulipa mieleen muinainen Helsingin matka. Yhtäkkiä juna töyssähti todella pahasti ja sitten pysähtyi. Eikä sitten mitään tapahtunutkaan, todella pitkään aikaan. Junassa oli mm. väkeä, jolla oli jatkoyhteys suunniteltuna, ja he alkoivat hätääntyä. Sattumoisin minunkin piti vaihtaa Helsingin asemalla bussiin ja mennä kurssikeskukseen, jossa en ollut koskaan käynyt. (Lopulta junasta löytyi muita samaan paikkaan meneviä ja otimme yhteisen taksin, mutta se on toinen tarina.)

Lähdin katselemaan pitkin junaa. Päädyin tavarvaunuun, jossa juuri penkoi konduktöörin näköinen mies. Kysyin, koskahan juna lähtee taas matkaan. Mies mörisi:

"Tämä juna lähtee heti, kun löydän kirveen."

Sitten hän suoristautui kirves kourassa ja lähti päättävästi marssimaan kohti veturia.

Sittemmin tuli se kauan odotettu kuulutus: hirvi oli jäänyt veturin alle ja se piti pilkkoa palasiksi ja siirtää ennen kuin voimme jatkaa matkaa.

3 Comments:

Anonymous Anu said...

Matkustan junilla kohtuullisen usein ja olen huomannut tuon olevan varsin yleinen ja toistuva ongelma. Myöhässä olevasta junasta kuulutetaan asemilla vasta, kun se on myöhässä vähintään kymmenen minuuttia (jolloin yleensä kuulutetaan, että juna on myöhässä, minkä matkustajatkin ovat jo varmasti huomanneet) ja jos juna pysähtyy kesken matkan, kuluu silloinkin minuutteja, ennenkuin kerrotaan miksi ja miten kauan pysähdys arviolta kestää.

En oikein usko, että kuuluttaminen voisi olla niin vaikeaa ja aikaavievää, ettei siitä voida huolehtia. Se olisi kuitenkin iso palvelus matkustajille.

5:43 ip.  
Blogger Saarni said...

Samoja huomioita VR:n toiminnasta. Takavuosina kuljin kerran Helsinki-Turkuväliä Pendolinolla ja jossakin Kirkkonummen kohdalla ihmettelin että miksikäs ei pendolino kallistele. No, tällä kertaa kuulutettiin kyllä, että kallistelusysteemi on rikki ja perille tullaan 40 min myöhässä. Loppu.

Suorastaan kihisin raivosta kun tiesin myöhästyväni pahasti työpalaverista, mutta maltoin mieleni kun itseasiassa enemmän alkoi ihmetyttämään samassa junavaunussa olleiden kanssamatkustajien toiminta.

Lähes kaikki matkustajat miettivät asiaa n. 2 min, ottivat hiljaa esiin kännykän ja soittivat lyhyen puhelun: 'Tää juna on rikki, myöhästyn.' Ei korvausvaateita, ei mellakointia, ei edes äänen korottamista puhelimessa puhuessa!

Tämä ON vaitelias kirveskansa!

VR taas ei tarjonnut minkäänlaista kompensaatiota myöhästymisestä omin päin vaikka juna oli lisämaksullinen ja tuli perille hitaammin kuin tavallinen juna. Pian saapuikin osastoon avecran tarjoiluvaunu, jolle kiltisti pulitin 2 euroa kahvista. Ei siis vaivauduttu edes kahvia tarjoamaan korvaukseksi! Minä ajan nyt junaa, ei ehdi miettiä matkustajia...kilpailutuksen paikka? :-/

7:39 ip.  
Anonymous Anonyymi said...

Voi hyvänen aika, voi hyvänen aika, voi hyvänen aika! Kyllä me suomalaiset sitten olemme, emme nouse kapinaan, vaikka juna on kokonaista NELJÄKYMMENTÄ MINUUTTIA myöhässä. Emme vaadi korvausta, ilmoitamme vain, että nyt myöhästymme. Ja ajatella, se maailmahan kun pakkaa kaatumaan, jos emme sen nurkkia ole juuri ajallaan pystyssä pitämässä, joo-o. Tästäkin maailman kaatumisen mahdollisuudesta varmaankin selvittiin vain jonkun toisen korvaamattoman ihmisen (sisäisesti sankarillisen, arvaan...) intervention ansiosta. Varmaan kohta haastetaan maailmankaikkeus oikeuteen, kun se juutas on semmoisenkin kehittänyt, kuin ajan hidastumisen lähestyttäessä valon nopeutta. Voi hyvänen aika, voi hyvänen aika, voi hyvänen aika.

10:04 ap.  

Lähetä kommentti

<< Home