Fagernäsin huolet

Viimeiset toistakymmentä vuotta väkeä on ajettu ulos teollisuuslaitoksista. Lama iski rakennusliikkeisiin. Kokeneet ammattimiehet löysivät ja löytävät jatkuvasti itsensä tarpeettomien listalta. Nyt Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Leif Fagernäs valittaa, että näillä aloilla on vakava työvoimapula. Kummallista.

Toinen, jonka sielunelämää työttömät teollisuus- ja rakennusalojen miehet vaivaavat, on Liisa Hyssälä. Viinaan kuolevat alle 50-vuotitaat miehet ovat nimittäin niitä, jotka kokivat elämänsä menetetyksi ja sortuivat tarpeettomuuden tunteeseen. Viinan hinnan lasku ei tähän vaikuta. Pontikkaa osataan Suomessa tehdä ja pirtua myydään niille, jotka osaavat kysyä.

Hyssälä on irti todellisuudesta, mutta Fagernäs ei todellisuudessa halua suomalaisia työmiehiä takaisin. Hänen silmänsä on naulittu halvempaan virolaiseen, puolalaiseen ja ukrainalaiseen työvoimaan.

Laki vaikeuttaa ulkomaisten työntekijöiden ottamista suoraan suomalaisten yritysten palvelukseen, valittaa Fagernäs.

Menkää ja katsokaa suomalaista todellisuutta. Työmailla yleisin kieli on huono englanti. Suomalaiset ammattimiehet hukkaavat elinpäivänsä kaljakuppiloissa.

Miten laulettiinkaan kauan sitten, tiedostavalla 60-luvulla?

Istun tuolissani miettien,

kaktuskukkaani katsellen.

Istun tuolissani miettien,

maani arvoja punniten.

Mikä olikaan maa

jota minun tulisi puolustaa?

Istun tuolissani miettien,

kaktuskukkaani katsellen.