tiistaina, joulukuuta 27, 2005

Enestam valvoo yönsä

Hän kantaa syvää murhetta siitä, että jos ruotsin kieltä ei palauteta äkkiä ylioppilaskirjoituksiin, Suomi lakkaa olemasta kaksikielinen maa.

Turha kantaa turha murhe. Esitetäänpä ensin kolme tärkeää kysymystä:

1) Kuka haluaa Suomen olevan kaksikielinen maa?
2) Miksi Suomen pitäisi olla kaksikielinen maa?
3) Miten ylioppilaskirjoitukset auttavat Suomea pysymään kaksikielisenä maana?

Olen itsekin kirjoittanut ruotsin ylioppilaskirjoituksissa (magna cum laude). En silti osaa ruotsin sanaa kuin peukaloruuveilla uhaten. Tukholmassa kokeilen ensin suomea ja sitten englantia. Tokkopa olen ainoa.

Siis: jos ruotsinkieli häipyy kuvioista luonnollisen poistuman kautta kuin suomalainen paperityöläinen, mitä suremista siinä on? (Siis ruotsinkielessä, ei paperityöläisissä.) Sitä paitsi Suomi on jatkossakin, ei vain kaksi-, vaan monikielinen maa. Täällä puhutaan sujuvasti englantia ja lisäksi monet puhuvat venäjää, somalia ja muita mielenkiintoisia kieliä. Eikä kukaan aio panna ruotsinkielisiä pölkylle, he saavat rauhassa puhua ruotsia ja jopa kirjoittaa sen.

Niin että peitto korville, Enestam, ja vanhurskaan unta! Presidentinvaalipuheetkin hoitaa Lax ilman turhaa vetoapua.

5 Comments:

Anonymous Anonyymi said...

Kaksikielisenä Suomi säilyttää osansa pohjoismaisessa perinteessä.
Ilman ruotsalaista identiteettiä, Suomi liittyy niitten maitten joukkoon, jotka kuuluvat Venäjän etupiiriin, mutta hamuavat anglosaksiseen yhteyteen.

Tämä asettelu on ehkä jotenkin helpommin ymmärrettävissä ruotsinkielisillä alueilla. Suomelle jättäytyminen pois skandinaavisesta yhteisöstä, mitä on jo valittavan paljon tapahtunutkin, merkitsisi valtaisaa kulttuurista köyhtymistä.

7:12 ip.  
Anonymous Anonyymi said...

Ilman ruotsinkieltä Suomi olisi Marin tasavalta, luin pari viikkoa sitten erään vessan seinältä. Olen samaa mieltä, ruotsin kieli on vahvasti vaikuttanut siihen, mihin valtioiden viiteryhmään tänä päivänä kuulumme. Tästähän jo JE edellä kirjoittikin.

Ruotsin kieli on osa kulttuuriamme. Jo siinä on riittävä syy toimia sen vaalimiseksi, niin kuin toimimme monen muunkin kulttuurimme osa-alueen vaalimiseksi ja vahvistamiseksi.

Jos bloginpitäjä ei ole ruotsia koulussa oppinut, siitä tuskin voi tehdä kovin pitkälle meneviä yleistyksiä.

Niin että peitto pois silmiltä, Timjami.

1:13 ap.  
Blogger Mette said...

Timjami oppi koulussa kovasti ruotsia, kuten arvosana todistaa. Timjami vain harjoitti mahdollisimman nopeasti aktiivista unohtamista ja halusi kirjoituksellaan mm. muistuttaa, että ruotsinkielisten alueiden ulkopuolella suurin osa Suomesta ei ruotsia osaa eikä käytä.

Kulttuuriin ja historiaan kajotakseni, Ruotsi Suomen myi venäläiseen etupiiriin. "Skandinaaviseen yhteisöön" taas kuuluvat Norja ja Tanska, joissa molemmissa pärjää paremmin englannilla kuin ruotsilla. Ruotsi ei ole erityisen kiinnostunut Suomesta eikä suomenkielisistä - katsotaanpa suomen kielen asemaa Ruotsissa. Härregod!

10:08 ap.  
Blogger Santeri Kyröhonka said...

Hmm... Mikä tekee ruotsinkielestä kielen, jolla liitymme eurooppalaiseen kulttuuriin? Tai edes pohjoismaiseen identiteettiin?

Menkääpä vaikkapa Tanskassa kertomaan tanskalaisille, että ruotsinkieli on yhteipohjoismainen kieli... Ei nimittäin ole. Ainakaan tanskalaisten mielestä!

Olisi kiva kuulla edes joskus jokin etu, mitä kaksikielisyydestä saamme... Ai niin, kun osaa ruotsia, oppii muita kieliä paremmin... Mutta jos osaa hyvin saksaa suomen lisäksi, mutta ei ruotsia, niin eikö silloin opi muita kieliä helposti? Ai niin, ruotsia osaamalla pärjää pohjoismaissa paremmin... Ainakin Tanskassa kaikki puhuivat mieluummin englantia kuin ruotsia...

Suomenruotsalaisuus on sitä paitsi poliittinen aate, joka korostaa ruotsalaisuutta, ei ruotsin kieltä. Puolueen henkinen isä on suomalaisia kohtaan tuntemastaan rasismista tunnettu Axel Olof Freudenthal. Tästä syystä en pahemmin noteeraa RKP:ta, kuten en muitakaan rasistisia puolueita.

Ei minulla mitään ruotsinkielisiä vastaan ole. Aika suuri osa ystävistäni puhuu äidinkielenään ruotsia. Ei heistä kukaan kuitenkaan ole suomenruotsalainen. Kaikki ovat suomalaisia, ja täällä syntyneitä. Samoin vanhempansa.

Vaalikoot ruotsinkieliset kulttuuriaan, mutta ei se kulttuuri pysy hengissä pakollisella ruotsinkielen kokeella ylioppilaskirjoituksissa.

Nykyään ruotsinkielinen kulttuuri tuntuu olevan RKP:n kiukuttelua siitä, että ruosinkielisiä ei koko ajan nuoleskella, sekä ruosinkieliset ryyppylaulut rapukesteillä.

Kannataisiko Svenska kulturfondenin aloittaa ruotsinkielisen kulttuurin imagon kohotus? Ja RKP:n hyväksyä, että ovat pieni vähemmistö, ei herra kansaa... Ja oma suomalaisuutensa?

12:17 ip.  
Anonymous Anonyymi said...

Timjami kirjoitti: "Timjami oppi koulussa kovasti ruotsia, kuten arvosana todistaa. Timjami vain harjoitti mahdollisimman nopeasti aktiivista unohtamista ja halusi kirjoituksellaan mm. muistuttaa, että ruotsinkielisten alueiden ulkopuolella suurin osa Suomesta ei ruotsia osaa eikä käytä.

Kulttuuriin ja historiaan kajotakseni, Ruotsi Suomen myi venäläiseen etupiiriin. "Skandinaaviseen yhteisöön" taas kuuluvat Norja ja Tanska, joissa molemmissa pärjää paremmin englannilla kuin ruotsilla. Ruotsi ei ole erityisen kiinnostunut Suomesta eikä suomenkielisistä - katsotaanpa suomen kielen asemaa Ruotsissa. Härregod!"

----


Jaa, minä kun ymmärrän oppimisella jotain pitempijänteistä. Jos haluan opetella runon ulkoa, ja illalla sen osaan, mutta en sitä aamulla enää muista, niin en katso sitä oppineeni, vaikka sen hetken aikaa muistinkin.

Mistä kielii se, että Timjami halusi harjoittaa mahdollisimman nopeaa aktiivista unohtamista ruotsin kielen osalta? Jos itse jostain kumman syystä oppisin vaikkapa venäjän tai flaamin tai espanjan tai slovenian kielen, niin totta hitossa pitäisin aktiivisesti yllä kielitaitoani ja hyödyntäisin kyseisen kielen taitoani. En tiedä, osaatko sinä esim. italiaa tai puolaa, mutta jos olisit jommankumman niistä oppinut, yrittäisitkö senkin unohtaa aktiivisesti mahdollisimman nopeasti? Mikä ihme on ruotsin kielessä se, joka tekee siitä niin pahan?

Timjami halusi muistuttaa, että ruotsinkielisten alueiden ulkopuolella suurin osa Suomesta ei ruotsia osaa eikä käytä. Aivan, ja Timjamin asenteista tämä näkyy hyvin. Kun ei ole kosketusta ruotsin kieleen – esim. Tampereellahan ei ruotsinkielistä kulttuuria kovin paljon ole – ruotsin kieli tuntuu "vieraalta", jota kaiken lisäksi "pakkosyötetään" kouluissa. Kai tuollainen asenne on sinänsä ihan ymmärrettäväkin.

Muistutettakoon myös siitä, että ns. pakkoruotsi on ennen kaikkea suomenkielisten etu. Mikäli ruotsinkielen opetusta vähennetään, tarkoittaa se sitä, että yhä harvempi suomenkielinen oppii ruotsia ja ruotsinkieltä äidinkielenään puhuville tarjoutuu etulyöntiasema työpaikkoja täytettäessä, koska he yleensä osaavat molempia kotimaisia kieliä ainakin jollain tasolla. Eivät kaikki suomenkieliset toki opi ruotsia "pakollakaan", mutta eiväthän edes kaikki "pakkomatematiikan" lukeneetkaan osaa edes yksinkertaista prosenttilaskua.

Miten niin englannilla pärjää paremmin Norjassa ja Tanskassa kuin ruotsilla? Tarkoitatko sinä sitä, että sinä pärjäät näissä maissa paremmin englannilla kuin ruotsilla (koska et ruotsia osaa)? Itse olin muutama viikko sitten useamman päivän kestäneessä tapaamisessa, joissa oli edustajia myös Tanskasta ja Norjasta, eikä heillä ollut mitään ongelmia kommunikoida ruotsiksi. Myös kyseisissä maissa olen matkustellut, enkä pysty allekirjoittamaan väitettäsi.

Selvää toki on se, että kohtuullisella englannilla pärjää kyseisten maiden turistikohteissa (esim. mainitsemasi Tukholma) paremmin kuin lähes olemattomalla ruotsilla, mutta laajempaa totuuspohjaa ei väitteelläsi ole. Entä argumenttisi ylipäänsä: jättäisinkö saksan kielen oppimatta siksi, koska Berliinissä pärjää englannillakin?

Kun historian otat esille, niin maamme valtiollisen kehityksen kannalta on ollut siunaus, että meillä on ollut merkittävä ruotsinkielinen vähemmistö, joka on liittänyt Suomen osaksi skandinaavista viiteryhmää. Vaihtoehdot olisivat olleet hyvin epämiellyttäviä, esimerkkejä löytyy muun muassa Suomen eteläpuolelta. Myös esimerkiksi ns. suomettuminen ja itsesensuuri olisi saavuttanut aivan toisenlaiset ja synkemmät mittasuhteet ilman ruotsinkielistä mediaa.

Tietysti, jos et itse seuraa kulttuuria (et juurikaan sitä ainakaan blogissasi käsittele) ja sinun median seuraamisesikin rajoittuu vain televisioon ja yhteen/kahteen pääsanomalehteen sekä iltapäivälehtiin (blogisi jutunaiheet on lähes poikkeuksetta poimittu näistä), niin ymmärrän toki, ettei ruotsin kielikään sinua kiinnosta. Kuitenkin sellaiselle ihmiselle, joka on elämästä ja maailmasta kiinnostunut laajemmin, ruotsin kieli ja sen osaaminen tarjoaa paljon.

2:59 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home